Ero sivun ”Pentti Linkola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjallinen tuotanto: Englanniksi käännetty kokoelma. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 31:
Linkola kuuluu isänsä puolelta itäsuomalaiseen [[Collan (suku)|Collanin]] sukuun ja äitinsä puolelta [[Palander–Suolahti|Palander–Suolahden]] sukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6595/ | Nimeke = Collan (1600–) | Tekijä = Veli-Matti Autio | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 17.12.2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 2.9.2015}}</ref><ref name=kb_palander>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6711/ | Nimeke = Palander (1600–) | Tekijä = Anto Leikola | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 13.2.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 4.9.2015}}</ref> Pentti Linkolan isä [[Kaarlo Linkola]] oli [[Helsingin yliopisto]]n rehtori, kasvitieteen professori ja luonnonsuojelun edistäjä. Hän oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (nyk. [[Suomen luonnonsuojeluliitto]]) perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.<ref name=kaarlolinkola_kb>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7105/ | Nimeke = Linkola, Kaarlo (1888–1942) | Tekijä = Matti Haapasaari, | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 7.2.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 3.9.2015}}</ref> Linkolan äiti oli laborantti Hilkka o.s. Suolahti (1907–2001) ja äidinisä Helsingin yliopiston kansleri [[Hugo Suolahti]].<ref name=kb>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8489/ | Nimeke = Linkola, Pentti (1932–) | Tekijä = Anto Leikola | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 11.10.2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 4.9.2015}}</ref><ref name=kb_palander/> Linkolalla on kaksi sisarusta.<ref name=toisinajattelija_s191>''Toisinajattelijan päiväkirjasta'', s. 191–192.</ref> Hänen veljensä oli kansatieteilijä ja Museoviraston intendentti [[Martti Linkola]] (1936–2011).<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Matti Klinge, Anto Leikola & Kari Tarkiainen | Otsikko = Kuolleet: Kunniatohtori Martti Linkola | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.3.2011 | Sivut = C7 | www = http://www.hs.fi/muistot/a1364359197949 | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Linkolan pikkuserkku on biologi [[Anto Leikola]].<ref>Anto Leikola: Pentti Linkola, sukulainen ja ystävä. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä=Tere Vadén (toim.) | Nimeke=Linkolan ajamana | Selite=Into-pamfletti 03 | sivu=129-136 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2008 | Isbn = 978-952-01-0210-4}} {{lähde tarkemmin|Sivu(t)?}}</ref>
Linkola syntyi ja asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan Helsingissä ja omien sanojensa mukaan tutustui Helsinkiin paljon tarkemmin kuin moni muu Helsingissä kasvanut henkilö<ref>Pentti Linkola: Unelmat paremmasta maailmasta, kirjoitus Pohjolan valkeat kaupungit</ref>. Toisaalta lapsuudessaan ja nuoruudessaan Linkola vietti kesänsä Hugo Suolahden maatilalla [[Tyrväntö|Tyrvännön]] Kariniemessä ja asettui myöhemmin asumaan lähelle Kariniemeä.<ref name=kb/> Linkolan isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias, minkä jälkeen perhe häädettiin virka-asunnosta.<ref name=kb/><ref name=toisinajattelija_s191/> Oppikoulussa Linkola oli perheensä köyhyyden vuoksi [[vapaaoppilas]].<ref name=toisinajattelija_s191/> Linkola valmistui ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta]] vuonna 1950.<ref name=kb/> Hän aloitti eläin- ja kasvitieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mutta jätti opintonsa kesken ensimmäisen vuoden jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pentti-linkola/48373/ | Nimeke = Pentti Linkola | Julkaisija = Kaleva | Ajankohta = 7.12.2007 | Viitattu = 4.9.2015}}</ref> Opinnot keskeytyivät Linkolan mukaan siksi, että hän on ulkoilmaihminen eikä kykene sisätyöhön.<ref name="elavaarkisto">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pentti_linkolalle_terrorismi_on_iloinen_asia_18151.html#media=18153 | Nimeke = Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yle | Selite = Persona non grata -ohjelma 26.3.2004, n. 8 minuutin kohdalla | Viitattu = 3.6.2014}}</ref> Vuosina 1952–1959 Linkola toimi vapaana luonnontutkijana. Ammattikalastajaksi hän ryhtyi vuonna 1959 ja on kalastanut
Linkola oli naimisissa vuosina 1961–1975 ja hänellä on avioliitosta vuosina 1961 ja 1963 syntyneet tyttäret.<ref name=kb/> Linkolan mukaan hänen avioliittonsa päättyi kalan hinnan laskettua ja perheen toimeentulon heikennyttyä. Ammattikalastus kävi entistä raskaammaksi, mutta Linkola halusi siitä huolimatta jatkaa ammattikalastajana. Hänen vaimonsa puolestaan ei, ja he erosivat.<ref name="elavaarkisto"/> Linkola on eläkkeellä ja on vuodesta 1995 lähtien kalastanut vain talvisin jäiden kantaessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Eero Alén | Nimeke=Linkolan soutajan päiväkirja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2006 | Isbn = 952-483-025-6}} {{lähde tarkemmin|Sivu(t)?}}</ref> Hän sairastui ykköstyypin [[diabetes|diabetekseen]] 64-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/lokakuun_diabetes-lehdessa_muun_muassa_pentti_linkolan_haastattelu.5605.news?428_o=20 | Nimeke = Lokakuun Diabetes-lehdessä muun muassa Pentti Linkolan haastattelu | Julkaisija = Diabetesliitto | Ajankohta = 22.10.2013 | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Linkola on kertonut joutuneensa käyttämään mielialalääkkeitä vaikean kliinisen depression hoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/sunnuntai/a1354341828724 | Nimeke = Pentti Linkolan vuosisata | Tekijä = Konttinen, Jussi | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 2.12.2012 | Viitattu = 5.1.2016}}</ref>
Rivi 66:
Linkola on luonnehdittu Suomen tunnetuimmaksi [[Malthusilaisuus|malthusilaiseksi]], sillä hänen mukaansa kaikenlaiset ihmiskuntaa kohtaavat katastrofit ovat ainoa keino pelastaa maapallo ekologiselta tuholta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juhani Koponen, Jari Lanki ja Anna Kervinen| Nimeke = Kehitysmaatutkimus, johdatus perusteisiin| Vuosi = 2007| Kappale = Syy. Malthusilaiset ja uusmalthusilaiset näkemykset| Sivu = 165| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gummerus| Isbn = 978-952-495-004-6}}</ref> Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä Suomen kansallisaarteista Linkola oli neljäntenä.<ref>[http://www.hs.fi/sunnuntai/a1386442740951?ref=hs-art-artikkeli Suomen 10 aarretta]. Helsingin Sanomat 8.12.2014. Viitattu 5.1.2016</ref>
=== Kalastus ===
Pentti Linkola on saanut päätoimeentulonsa kalastuksesta, jota hän on harjoittanut [[verkko|verkoilla]] [[Päijänne|Päijänteellä]], [[Suomenlahti|Suomenlahdella]], [[Keitele (järvi)|Keiteleellä]], [[Mallasvesi|Mallasvedellä]] ja vuodesta 1978 [[Vanajavesi|Vanajavedellä]]. Kalastus on painottunut talvikuukausiin. Kalastuksessa Linkola on välttänyt moottorikäyttöisiä apuvälineitä. Kesäaikana vesillä on liikuttu soutamalla ja talvella apuna on ollut [[hevonen]]. Tärkein saaliskala on ollut [[kuha]].
== Kirjallinen tuotanto ==
| |||