Ero sivun ”Tuulos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde |
|||
Rivi 33:
Tuulos mainittiin hallintopitäjänä vuonna [[1431]], jolloin Hauhon ja Tuuloksen käräjiä istuttiin Hauhon Sotjalan kylässä. Kaksi vuotta myöhemmin käräjät istuttiin Syrjäntaan kylässä. Vuonna [[1439]] Tuuloksen nimi esiintyi asiakirjassa, jonka mukaan piispa [[Maunu Tavast]] luovutti Sairialan kartanon veljensä pojalle. Myöhemmin kartanon omistajina olivat piispa [[Maunu III Särkilahti]] ja [[Turun tuomiokirkko]]. Tuuloksen ja Hauhon välinen raja vahvistettiin vuonna [[1441]] eikä tuuloslaisilla ollut ainakaan enää 1600-luvulla velvollisuutta osallistua Hauhon kirkon ja hautausmaan kunnossapitoon. Tuuloksen ensimmäinen [[kansakoulu]] perustettiin vuonna [[1869]].<ref name="tarmio"/>
Tuuloksen Syrjäntaan kylässä sekä Pannujärvellä käytiin [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] huhtikuun lopulla [[1918]] kaksipäiväinen [[Syrjäntaan taistelu]], jossa Hämeenlinnasta saapuneet saksalaisjoukot yrittivät pysäyttää Tampereen suunnasta paenneiden [[punaiset|punaisten]] kolonnan matkan itään kohti Lahtea. Lukumääräisesti ylivoimaisena punaiset onnistuivat murtautumaan saksalaisten joukkojen läpi. Taistelujen yhteydessä Syrjäntaan kylä tuhoutui kokonaan tulipaloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/arkisto/tapahtumat/10092012.html | Nimeke = Tuuloksen Syrjäntaan taistelu 1918| Tekijä = Häppölä, Mauri| Julkaisija = Tampereen Suomalainen Klubi| Julkaisu = Esitelmä Ruutiukkojen lounaskokouksessa 10.09.2012| Viitattu = 28.8.2017 }}</ref>
Tuuloksessa valmistettiin aina 1930-luvulle saakka huomattavia määriä [[reki]]ä ja hevos[[kärry]]jä. 1920-luvulla pitäjässä oli 24 ajokalupajaa ja ajokalujen valmistuksen piirissä työskenteli noin 400 henkilöä. Vuosittain valmistui myyntiin jopa 1 500 kärryä ja 4 000 rekeä. Autojen yleistyminen 1930-luvulla lopetti vähitellen tämän kotiteollisuuden alan.
| |||