Ero sivun ”Ak Koyunlu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 77:
== Alkuperä ==
tais
Ak Koyunlun alkuperä on nimen lailla mysteeri. Mahdollisesti osa siihen kuuluneista heimoista tuli alueelle [[Seldžukit|seldžukkien]] mukana 1000-luvulla ja osa taas 1200-luvulla mongolien mukana. 1300-luvun puolivälissä Ak Koyunlun turkmeenit liikkuivat [[Armenia]]ssa olevien kesälaitumien ja itä-[[Anatolia]]ssa olevien talvilaitumien välillä.<ref name="IRANICA1"/>
Rivi 83:
Ak Koyunlun poliittinen järjestelmä oli löyhä. Korkein päätösvalta kuului [[emiiri]]en ja heimopäälliköiden neuvostolle, jota kutsuttiin nimellä ''kengač''. Neuvosto päätti sotilaallisista asioista sekä perimisjärjestyksestä. Vaikka Ak Koyunlu oli [[monarkia]], sen neuvoston päätösvalta oli korkeampi kuin Ak Koyunlun hallitsijalla. Emiirit ja heimopäälliköt olivat omilla alueillaan suhteellisen omavaltaisia. Sotilaallisesta ja poliittisesta aluehallinnosta vastasi sotaväki, johon värvätyt huolehtivat omasta toimeentulostaan karjansa, omistamansa maan sekä sotien aikana saatujen saaliiden turvin. Armeijan lisäksi hallitsijalla oli käytössään oma henkivartiokaartinsa, johon kuului laajimmillaan kymmeniä tuhansa sotilaita. Hallinnon ylläpitämiseksi tarvittavia varoja varten Ak Koyunlu keräsi veroja alueillaan olleilta [[Armenialaiset|armenialaisilta]], [[Kurdit|kurdeilta]] ja [[Arabit|arabeilta]], sekä tulleja itä-Anatolian kauppareittejä pitkin kulkeneilta kauppialta.<ref name="IRANICA1"/>
== Hajoaminen ==
Kaani [[Uzun Hassan]]in kuoleman jälkeen 1478 valta periytyi hänen pojalleen Khalil Mirzalle, jonka valtaistuimen haastoi nuorempaa veljeä Yakupia tukenut liittoutuma. Khalilin ja Yakupin armeijat kohtasivat [[Khoyn taistelu]]ssa 1478, joka päättyi Yakupin voittoon. Valta siirtyi hänelle, mutta hallintonsa alkuaikoina hän joutui taistelemaan useita kaltaisiaan [[Kruununtavoittelija|kruununtavoittelijoita]] vastaan. Yakupin kuoltua 1490 syntyi uusia sisällissotia, jotka heikensivät Ak Koyunlua niin, ettei siitä ollut enää uhkaa naapurivaltioille. Persialaiset [[Safavidit]] sotivat Ak Koyonlua vastaan voittoisasti. He valtasivat suuren osan heimoliiton alueista ja pakottivat sen viimeisen hallitsijan Muradin vetäytymään [[Diyarbakır]]iin, joka merkitsi Ak Koyunlun loppua.
== Lähteet ==
| |||