Ero sivun ”James Cook” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvateksti maalaukseen |
→Toinen matka 1772–1775: lisää kirjasta |
||
Rivi 90:
===Toinen matka 1772–1775===
Pian meriministeriö alkoi suunnitella Cookille toista matkaa. Senkin tavoitteisiin kuului ”suuren eteläisen mantereen” löytäminen.<ref name="Aubio"/><ref>Whitney 1989, s. 187.</ref> Matkan toinen tarkoitus oli [[pituusaste]]en selvittämiseen tarkoitettujen laitteiden testaaminen. Mukaan otettiin neljä [[laivakronometri]]ä, yksi [[John Harrison]]in suunnittelema ja kolme [[John Arnold]]in suunnittelemaa. Cookin oli tarkoitus myös testata uudentyyppistä [[kompassi]]a sekä kahta tapaa tislata makeaa vettä merivedestä.<ref>Whitney 1989, s. 191–193.</ref>
Miehistöönsä Cook otti monia ensimmäisellä matkalla olleita upseereita ja merimiehiä, ja loppujenkin paikkojen täyttäminen oli helppoa. Mukana oli jälleen tähtitieteilijöitä ja luonnontieteilijöitä. Juhlitun Joseph Banksin oli tarkoitus olla taas mukana, mutta hän jättäytyi pois koska ei saanut itselleen riittävän suuria tiloja laivalle. Hänen tilalleen otettiin preussilainen luonnontieteilijä [[Johann Reinhold Forster]].<ref>Whitney 1989, s. 188–195.</ref>
[[Tiedosto:Hodges, Resolution and Adventure in Matavai Bay.jpg|thumb|''Resolution, Adventure ja kalastusaluksia''. Toisen retkikunnan alukset ankkurissa Matavai Bayssa [[Tahiti]]lla. William Hodgesin maalaus vuodelta 1776.]]
Laivat lähtivät matkalle Plymouthista 10. heinäkuuta 1772. Tällä kertaa Eteläiselle jäämerelle kierrettiin [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]] kautta.<ref>Whitney 1989, s. 196.</ref>
▲Myös Cookin toisen matkan tavoitteisiin kuului ”suuren eteläisen mantereen” löytäminen. Tällä kertaa Cookin laiva oli [[HMS Resolution (1771)|''HMS Resolution'']], ja matkaan lähti myös toinen laiva, [[Tobias Furneaux|Tobias Furneaux’n]] komentama [[HMS Adventure (1771)|''HMS Adventure'']].<ref name="Aubio"/> Molemmat laivat olivat jälleen parkkilaivoiksi takiloituja entisiä Pohjanmeren koljareita.<ref name="L&N184">Lainema ja Nurminen, s. 184</ref>
Cook purjehti etelämmäksi kuin kukaan muu aiemmin, aina 71. eteläiselle leveyspiirille asti. Vastaan ei kuitenkaan tullut maata, vaan loputtomasti jäätä. Tämän jälkeen Cook purjehti itään pysytellen eteläisillä leveysasteilla. Näin tuli vähitellen todistetuksi, ettei asumiskelpoista eteläistä mannerta ole olemassa. Cook totesi, että jos etelässä jokin manner on, sen täytyy olla äärimmäisen kylmä ja elämälle vihamielinen paikka.
Cook ja Furneaux kadottivat
Cookin arvostus kotimaassa kohosi kohoamistaan, ja toisen matkan jälkeen hän sai kommodorin arvon.
|