Ero sivun ”James Cook” versioiden välillä

Jättäessään Uuden-Seelannin Cook oli luopunut eteläisen mantereen löytymisen toivosta, sillä alkava talvi esti kovin eteläiset purjehdukset. Hän suuntasi länteen kohti espanjalaisten ja hollantilaisten 1600-luvulla löytämän "Uuden Hollannin" eli Australian itärannikkoa, jota ei vielä lainkaan tunnettu.<ref>Whitney 1989, s. 147–148.</ref> Cook saapui Australian itärannikon eteläkärkeen paikalle, jonka hän nimesi [[Point Hicks]]iksi. Sieltä hän alkoi purjehtia rannikkoa pohjoiseen samalla kartoittaen sitä.<ref>Whitney 1989, s. 150.</ref>

 

Cook nousi maihin Australian itärannikolle ensimmäisen kerran lyhyesti 29. huhtikuuta 1770.<ref name="Aubio">{{Verkkoviite | Osoite = http://adb.anu.edu.au/biography/cook-james-1917 | Nimeke = Cook, James (1728–1779) | Ajankohta = 1966 | Julkaisu = Australian Dictionary of Biography | Viitattu = 13.4.2017| Kieli ={{en}}}}</ref> [[Australian alkuperäiskansat|Alkuasukkaat]] heittelivät rantautuvaa miehistöä keihäillä ja pakenivat sitten kylistään, eikä heihin saatu sen jälkeen yhteyttä. Etäältä Banks arvioi heidät paljon primitiivisemmiksi kuin Tahitin ja Uuden-Seelannin asukkaat. Retkikunta oleili paikalla runsaan viikon ajan. Banks ja hänen kollegansa keräsivät valtavan määrän kasvinäytteitä, ja paikan lajirunsaudesta vaikuttunut Cook nimesi lahden [[Botany Bay]]ksi.<ref name="Aubio" /><ref>Whitney 1989, s. 151–153.</ref> Laiva jatkoi pohjoiseen ja pysähtyi seuraavan kerran pidemmäksi aikaa [[Endeavour River]] -joen suulla, missä miehistö vietti seitsemän viikkoa ja kohtasi muun muassa ensimmäistä kertaa [[kenguru]]n. Myös alkuasukkaisiin saatiin parempi yhteys kuin Botany Baylla.<ref>Whitney 1989, s. 155–158.</ref>