Ero sivun ”Protektionismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Suomi 1930-luvun protektionismissa |
||
Rivi 2:
Protektionismi oli keskeinen osa [[merkantilismi]]a. [[Liberalismi]]n kannattajat ovat 1700-luvulta alkaen väittäneet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet [[vapaakauppa|vapaakaupan]] olevan yleinen etu.<ref name=dk>[http://lsb.scu.edu/~dklein/papers/PdfPapers/Liberalanti-imperialism.pdf Liberal Anti-Imperialism], professori [[Daniel Klein]], 1.7.2004</ref> Protektionismin vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja tuotteiden parantamiseen. Liberalismin perinteinen perustelu on [[suhteellisen edun periaate]], jonka mukaan jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta. Protektionismia perustellaan kuitenkin usein turvallisuuspoliittisilla näkökohdilla.
Maailmantaloudessa oli 1930-luvulla vallalla protektionismi. Monen suomalaisen tuotteen synty ajoittuu 1930-luvun protektionismiin. Toisaalta se vaikutti [[Maatalous|maatalouteen]] Suomessa. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] omavaraisuus [[Vilja|viljan]] suhteen nousi noin 40 prosentista noin 90 prosenttiin vuoteen 1938 mennessä. Myllyteollisuus kasvoi, samoin maatalouskoneiden tuotanto.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pihkala, Erkki|Nimeke=Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen|Vuosi=2001|Sivu=149|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref>
== Lähteet==
| |||