Ero sivun ”Risto Ryti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 84:
22. kesäkuuta 1941 [[operaatio Barbarossa|Saksa liittolaisineen hyökkäsi Neuvostoliittoon]] (Suomi oli luovuttanut saksalaisten käyttöön 10 lentokenttää, satamissamme oli 70 saksalaista sotalaivaa ja Pohjois-Suomessa oli hyökkäysasemissa 200 000 saksalaista sotilasta. Myös suomalaisia joukkoja oli alistettu saksalaiseen komentoon. ks. Arvi Korhonen "Barbarossasuunnitelma ja Suomi", Porvoo 1961). 25. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto alkoi pommittaa suomalaisia kaupunkeja, jolloin Suomi katsoi olevansa mukana sodassa ja aloitti menetettyjen alueiden takaisin valtaamisen (ja vielä ”rauhanneuvottelujen pelivaran”). Ryti sanoi radiopuheessaan 26. kesäkuuta 1941 ”rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi, Suomella on kuitenkin rinnallaan Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat nerokkaan johtajansa [[Adolf Hitler|valtakunnankansleri Hitlerin]] komennossa.”<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/presidentti_rytin_puhe_jatkosodan_alussa_3686.html#media=3688 Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa] Elävä arkisto, Yleisradio</ref>
Ryti sanoi Suomen käyvän erillistä sotaa eikä suostunut vierailemaan Hitlerin luona, mutta Hitler tuli yllätysvierailulle Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiville 4. kesäkuuta 1942. Ryti huomasi Hitlerin olevan yksityiselämässään ”lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen” sekä tuntevan sympatiaa suomalaisia kohtaan<ref name="kuvalehti"/> mutta säilytti vastenmielisyytensä tämän julkista roolia ja kansallissosialismia kohtaan. Hitlerin vanavedessä Suomeen saapui heinäkuun lopulla 1942 vierailulle Saksan salaisen poliisin [[Gestapo]]n päällikkö [[Heinrich Himmler]], joka tapasi Rytin presidentin vapaa-ajan asunnossa [[Tamminiemi|Tamminiemessä]]. Rytin ja Himmlerin keskustelujen sisällöstä ei ole varmaa tietoa, mutta ne lienevät ainakin sivunneen juutalaiskysymystä, koska Ryti merkitsi päiväkirjaansa Himmlerin olevan ”äärimmäisen jyrkkä antisemitisti”.<ref>Olli Koikkalainen: ''Kesä koittaa Himmlerille.'' Aamulehti 30. heinäkuuta 2017, s. B3. Alma Media Finland.</ref>
Sodan takia vuoden 1937 valitsijamiehet suorittivat erikoislain nojalla myös [[Suomen presidentinvaali 1943|presidentinvaalin 1943]]<ref name="tpk5"/>, jossa Risto Ryti valittiin uudestaan presidentiksi. Koska kuusi vuotta aiemmin valittujen valitsijamiesten mandaatti tavallaan oli päättynyt, toimikauden pituudeksi säädettiin poikkeuksellisesti ainoastaan kaksi vuotta.<ref>[http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4091/risto-ryti Risto Ryti] Muistot, Helsingin Sanomat</ref>
| |||