Ero sivun ”Astrahanin sotaretki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
viitemuotoilua
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 80:
===Rauhantarjouksia===
 
Operaation onnistuminen edellytti Krimin tataarien apua, joten kaani Devlet Giray sai Istanbulista käskyn osallistua sotaretkeen. Hän ei kuitenkaan ottanut käskyä vastaan iloiten, vaikka kaani oli johtanut omaa sotaansa Venäjää vastaan jo pidempään, yhteisen sotaretken tavoitteet sopivat osittain hänen omiin tavoitteisiinsa ja hän oli pyrkinyt saamaan Suleiman Suurta tukemaan hänen sodassaan. Devley Giray oli asunut Istanbulissa ja ollut hyvissä väleissä edellisen hallitsijan kanssa, mutta nyt hän epäili uuden osmanihallinnon pettävän hänet ja omivan Astrahanin kaanikunnan alueen turkkilaisten alaisuuteen. Lisäksi hän piti suunnitelmaa mahdottomana toteuttaa käytännössä.<ref name="BrillS">The Encyclopaedia of Islam vol. 9, s. 131&ndash;133</ref><ref name="DARIUSZ">Kołodziejczyk 2011, s. 90&ndash;100</ref><ref name="Davies-12-13">Davies 2007 s. 12&ndash;13</ref><ref name="KURAT"/><ref name="Khodarkovsky-287">Khodarkovsky 1999 s. 287</ref>
 
Devlet kuitenkin pyrki hyötymään Osmanien valtakunnan Venäjälle muodostamasta uhasta ja esitti Moskovan diplomaateille tiukkoja vaatimuksia, joiden mukaan Venäjän oli lähdettävä Kazanista ja Astrahanista sekä maksettava myönnytyksiä sotaisuuksien välttämiseksi. Venäläiset eivät ottaneet uhkauksia korviinsa, vaan he pitivät näitä vaatimuksia keinona yrittää kiristää heiltä suuria lahjuksia, joita he joskus maksoivat välttääkseen ongelmat Krimin tataarien kanssa. Iivana torjui tarjouksen myös henkilökohtaisesti kirjeessään Devletille. Hän esitti Kazanin ja Astrahanin kuuluvan hänen esi-isiensä alueisiin ja sanoi niistä tulleen irrottamaton osa Moskovaa. Iivana esitti kuitenkin vastatarjouksen, jonka mukaan hän voisi nostaa yhden Krimin kaanin pojista Venäjän luoman [[Qasimin kaanikunta|Qasimin kaanikunnan]] kaaniksi, mutta Devlet piti tarjousta lähinnä loukkaavana. Lisäksi osmanien suunnitelmasta innostuneet krimiläisylimykset vastustivat rauhan solmimista Venäjän kanssa. Niinpä Kaani sitoutui sotaretkeen vastoin omaa vaistoaan ja tahtoaan.<ref name="BrillS"/><ref name="DARIUSZ"/><ref name="Davies-12-13"/><ref name="KURAT"/><ref name="Khodarkovsky-287"/>