Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Osuuskassojen kehitys: Lukumäärä ja jäsenmäärä uudemmasta kirjasta |
|||
Rivi 34:
Alussa osuuskassoista pyrittiin saamaan pieniä vain yhden kylän tai kyläkunnan kassoja. Kuntakohtaisia osuuskassoja ei suosittu. Osuuskassoja olikin tarkoitus perustaa "vähän paremmin kuin yksi joka kuntaa kohti". Ajatuksena oli, että suppeassa piirissä jäsenet tuntevat toisensa ja valvovat toisiaan. Ensimmäisissä luottoa saaneissa kymmenessä kassassa oli 12–52 jäsentä kussakin. Eräs 7-jäseninen osuuskassa kuitenkin katsottiin vielä liian pieneksi. Kassojen vastuullisten hoitomiesten oli tunnettava sekä jäsenehdokkaat että jäsenet. Osuuskassan jäsenyys edellytti huolellisuutta ja siveellistä elämää. Osuuskassan luottokelpoisuutta lisäsi, jos jäsenet olivat raittiusmiehiä.<ref name=blomstedt/>
Vuonna 1912 osuuskassojen keskikoko oli 40–50 jäsentä. Lainaustoiminnan ohella varhaiset osuuskassat harjoittivat myös jäsentensä ammattitarvikkeiden yhteisostoja ja tuotteiden yhteismyyntiä.<ref name=tsk>[http://runeberg.org/tieto/6/0869.html Tietosanakirja: Osuuskassa]</ref> Vuonna 1920 suurimmissa osuuskassoissa oli jo lähes 300 jäsentä, kun pienimmissä osuuskassoissa jäätiin runsaaseen kymmeneen jäseneen.<ref>Kuusterä, s. 251</ref>
==Osuuskassojen kehitys==
| |||