Ero sivun ”Pullmanin lakko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: - alaluokkaan |
p w |
||
Rivi 2:
'''Pullmanin lakko''' ({{k-en|Pullman Strike}}) oli koko [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] laajuinen konflikti vuonna 1894.
Taustalla oli rautatievaunuja valmistaneen [[Pullman Palace Car Company]]n päätös alentaa työntekijöidensä palkkoja 25 prosentilla [[Vuoden 1893 talouslama|vuoden 1893 laskusuhdanteen]] seurauksena. Yhtiön tehdaskaupungissa [[Illinois]]in [[Pullman (Chicago)|Pullmanissa]] lähellä [[Chicago]]a ei kuitenkaan suoritettu vastaavia vuokrien alennuksia, joten työntekijöiden elinkustannukset nousivat äkisti. Tämän seurauksena noin 4 000 yhtiön työntekijää meni [[korpilakko]]on 11. toukokuuta 1894. Yrityksen omistaja [[George Pullman]] ei kuitenkaan halunnut neuvotella lakkoilevien työntekijöiden kanssa. Tämän seurauksena [[Eugene V. Debs]], aikansa suurimman rautatietyöntekijöiden ammattiliiton [[American Railway Union]]in johtaja, julisti Pullmanin junat maanlaajuiseen [[boikotti]]in. Ammattiliittoon kuuluneet rautatietyöläiset 27:ssä osavaltiossa kieltäytyivät ajamasta Pullmanin valmistamia vaunuja, minkä takia Pullmanin oli pakko lopettaa vaunujen valmistaminen lakon ajaksi kokonaan.
American Railway Unionin boikotti alkoi 26. kesäkuuta. Seuraavan neljän päivän aikana 125 000 rautatietyöläistä lopetti työnteon vastalauseena työnantajiensa määräyksille käyttää myös Pullmanin vaunuja. Rautatieyhtiöt palkkasivat lakkoilevien työntekijöiden tilalle lakkorikkureita, mikä kiristi osapuolien välejä entisestään.
29. kesäkuuta Debs järjesti rauhanomaisen mielenosoituksen [[Blue Island]]illa Illinoisissa lakkoilijoiden tueksi. Mielenosoitus kuitenkin yltyi väkivaltaiseksi ja osa mielenosoittajista sytytti alueelle tulipaloja ja
Illinoisin kuvernööri [[John P. Altgeld]] sympatisoi lakkolaisia ja kieltäytyi käyttämästä sotilasjoukkoja mielenosoitusten hajottamiseen. Saadakseen mielenosoitukset päättymään presidentti [[Grover Cleveland]] päätti 4. heinäkuuta lähettää Illinoisiin [[United States Marshals Service|liittovaltion sheriffejä]] sekä noin 12 000 [[Yhdysvaltain armeija|armeijan]] sotilasta, komentajanaan [[Nelson Miles]]. Liittovaltion joukkojen saapuminen Blue Islandille johti mielenosoittajien ja armeijan yhteenottoon, jossa kuoli 13 ja haavoittui 57 lakkolaista. Lakko päättyi viikon sisällä ja joukot kutsuttiin takaisin 20. heinäkuuta.
| |||