|
'''Dragiša Cvetković''' ([[15. joulukuuta]] [[1893]] [[Niš]] – [[18. helmikuuta]] [[1969]] [[Pariisi]]) oli [[serbia]]lainen poliitikko. Hän toimi [[Jugoslavian kuningaskunta|Jugoslavian kuningaskunnan]] pääministerinä vuosina 1939–1941. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen hän oli pakolaisena Ranskassa kuolemaansa asti.
Dragiša Cvetković kouluttautui ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]] [[Sveitsi]]ssä, jossa hän luki teknisiä tieteitä ja lakia. Hän aloitti uransa toimittajana kotiseudullaan [[Niš]]:ssäissä paikallisessa päivälehdessä. Myöhemmin hänet valittiin paikkakunnan pormestariksi ja edelleen kansanedustajaksi. Ministeriura alkoi vuonna 1927 vastuualueena uskontoasiat. Vuonna 1935 hänestä tuli Stojadinovićin[[Milan Stojadinović]]in hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi ja myöhemmin oikeusministeriksi. Helmikuussa 1939 Cvetkovićista tuli pääministeri [[Milan Stojadinović]]inStojadinovićin seuraajana.<ref name=27mart>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.27mart.com/main.php?pages_id=178 | Nimeke = Драгиша Цветковић - Биографија: Драгиша Цветковић | Ajankohta = | Julkaisija = 27mart.com | Viitattu = 19.8.2017 | Kieli = {{sr}}}}</ref>
Cvetkovićin hallituksen virkaanastumisen ajankohta oli haastava niin sisä- kuin ulkopoliittisesti. Sisäpolitiikassa [[Paul (Jugoslavian sijaishallitsija)|prinssihallitsijana Paul]] oli joutunut ottamaan kantaa Jugoslaviaa repineeseen kansallisuuksien ristiriitoihin noustessaan valtaan serkkunsa [[Aleksanteri I (Jugoslavia)|kuningas Aleksanterin]] syksyllä 1934 tapahtuneen salamurhan jälkeen. Erityisesti hallitsevien serbien ja itsensä alistetuiksi kokeneitten [[Kroatia|kroaattien]] välillä oli jännitettä, jota salamurhatun kuningas Aleksanterin vuonna 1929 tapahtunut diktaattoriksi julistaminen ei ollut vähentänyt. Prinssi Paulin asenne oli suvaitsevaisempi kuin edeltäjänsä Aleksanterin. Hän pelkäsi Kroatian tilaisuuden tullen eroavan Jugoslaviasta, jonka vuoksi hän antoi pääministeri Dragiša Cvetkovićin neuvotella kroaattien kanssa uuden, liittovaltion luoneen perustuslain, jossa Kroatian provinssi eli [[Kroatian Banovina]] sai autonomisen aseman. Tämä niin sanottusanotun [[Cvetković–Maček -sopimus|Cvetković–Maček-sopimuksen]] pohjalta syntynyt perustuslaki astui voimaan elokuussa 1939.<ref name=27mart /><ref>Joseph Rothschild 1990: 258.</ref><ref name=uola>Mikko Uola 2015: 398.</ref>
Ulkopolitiikassa [[akselivallat]] eli [[Adolf Hitler]]in johtama Saksa ja [[Benito Mussolini]]n johtama Italia olivat lisänneet valtaansa keskisessä Euroopassa. Aluejärjestelyitä oli tehty. Uusi pääministeri Dragiša Cvetković verrattunaoli edeltäjäänsä [[MilanStojadinovićiin Stojadinović]]iin oliverrattuna pidättyvämpi suhteissaan akselivaltoihin. Samanaikaisesti akselivallat painostivat Jugoslaviaa liittymään [[Kolmen vallan sopimus|Kolmenkolmen vallan sopimukseen]]. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] syttyminen syyskuussa 1939 teki tilanteesta entistä jännittyneemmän. Pääministeri Cvetković allekirjoitti Kolmenkolmen vallan sopimuksen akselivaltojen kanssa [[Wien]]issä [[25. maaliskuuta]] 1941 saatuaan vakuutuksen, ettei Jugoslavian tarvitsisi osallistua sotaan eikä myöntää kauttakulkuoikeutta vieraille joukoille.<ref name=salis>J.R. von Salis 1966: 307.</ref>
Jo ennen kuin pääministeri palasi [[Belgrad]]iin, puhkesi Jugoslaviassa mellakoita. Kansannousun tukema sotilaskaappaussotilasvallankaappaus syrjäytti [[27. maaliskuuta]] 1941 akselilleakselivalloille ystävällisen Cvetkovićin hallituksen ja [[Paul (Jugoslavian sijaishallitsija)|prinssihallitsija Paulin]] vallasta. Valtaan nousi täysi-ikäiseksi julistettu kuningas [[Pietari II (Jugoslavia)|PeterPietari II]] ja pääministeriksi kenraali [[Dušan Simović]]. Cvetković oli hetken vallankaappauksen jälkeen vangittuna, mutta vapautettiin. Saksa miehitti Jugoslavian huhtikuuhun 1941 mennessä, ja maa jaettiin osiin sekä alueita luovutettiin ympäröiville valtioille.<ref name=uola />
Saksan miehitysvallan aikana Cvetković pidätettiiin kahteen otteeseen ja vietiin [[Banjica]]n leirille, jossa hän joutui olemaan kaikkiaan kahden ja puolen kuukauden ajan. Maailmansodan loppuvaiheessa syyskuussa 1944 hän pakeni [[Bulgaria]]an ja sieltä edelleen [[Turkki]]in. Sen jälkeen matka jatkui Turkin [[Istanbul]]ista, [[Rooma]]an ja edelleen [[Pariisi]]in.<ref name=27mart />
Maailmansodan jälkeen kommunistit ottivat Jugoslaviassa vallan [[Josip Broz Tito]]n johdolla. Dragiša Cvetković tuomittiin poissaolevana kansakunnan viholliseksi ja solmimansa Kolmenkolmen vallan sopimuksen vuoksi myös sotarikolliseksi poissaolevana. Hän toimi Ranskasta käsin ja pyrki tuomaan keskusteluun Kolmenkolmen vallan sopimuksen merkityksen, sillä sen kumoaminen oli johtanut 1,8 miljoonan jugoslaavin kuolemaan maailmansodan aikana.<ref name=27mart />
Dragiša Cvetković asui Pariisissa kuolemaansa asti vuonna 1969. Hänet haudattiin Pariisin lähellä sotilashautausmaalle sen serbialaiseen osaan, jonne oli haudattu myös kenraali [[Petar Živković]] ja entinen pääministeri [[Bogoljub Jevtić]]. Kommunistivallan kaaduttua Jugoslaviassa Cvetkovićin kotiseudulla Nišin alueen korkein oikeus purki syyskuussa 2009 kommunistihallituksen vuonna 1945 tekemän sotarikostuomion, jossajonka syytteenäperusteena oli Cvetkovićin solmima Kolmankolmen vallan sopimus. Purkutuomoiossa todettiin, että Cvetković oli valtuutettu neuvottelemaan akselivaltojen kanssa taatakseen Jugoslavian alueellisen koskemattomuuden ja pysymisen sotatoimien ulkopuolella.<ref name=27mart /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.politika.rs/rubrike/vesti-dana/Rehabilitovan-Dragisha-Cvetkovic.lt.html/| Nimeke = Rehabilitovan Dragiša Cvetković | Ajankohta = 25.9.2009 | Julkaisija = politika.rs/ | Viitattu = 19.8.2017 | Kieli = {{sr}}}}</ref>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = J. R. von Salis| Nimeke = Uudemman ajan maailmanhistoria osa 6 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1966}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Joseph Rothschild | Nimeke = East Central Europe Between the Two World Wars | Vuosi = 1990 | Julkaisija = University of Washington Press | Tunniste = ISBN 978-0295-595-357-1 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mikko Uola | Nimeke = Eritahtiset aseveljet | Vuosi = 2015 |Julkaisija = Docendo Oy | Tunniste = ISBN 978-952-291-170-4}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| 