Versio 24. helmikuuta 2017 kello 19.44 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta p Ajatusviivoja ← Vanhempi muutos		Versio 20. elokuuta 2017 kello 13.01 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 72: \|www-nimi = www.bashkortostan.ru \|huomautus = Aikavyöhyke [[UTC]] +5<ref name="YLE-7-2014"/><ref name="WorldTimeZ"/>}} '''Baškortostan'''<ref name="kotus"/>~~'''~~ tai '''Baškiria''' <ref name="kotus">{{Kirjaviite \| Tekijä = Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka \| Nimeke = [[Pariisista Papukaijannokkaan]] \| Vuosi =2013 \| Luku = Taulukko 1 \| Sivu = 29\| Selite = Eksonyymit (suomenkieliset nimet)\| Julkaisupaikka =Helsinki \| Julkaisija = [[Kotimaisten kielten keskus]] \| Isbn = 978-952-5446-80-7~~\| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = kirja\| Viitattu = 18.11.2013 \| Kieli =~~ }}</ref> on [[Venäjä\|Venäjän federaatioon]] kuuluva, runsaan neljän miljoonan asukkaan [[tasavalta]] [[Eurooppa\|Euroopan]] itäisimmässä osassa [[Ural (vuoristo)\|Uralvuoriston]] eteläpäässä, osittain [[Aasia]]ssa. == Maantiede == Rivi 79: === Pinnanmuodot === [[Tiedosto:Yamantau.JPG\|thumb\|~~230px~~upright\|left\|1  640 metriin kohoava ''[[Jaman tau'']] on Baškortostanin korkein vuorenhuippu.]] Baškortostan on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat [[Belaja\|Belaja-joen]] halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa. Baškortostanin korkein vuori on [[Jaman tau]] (eli Jamantau), 1 646 ~~[[metri]]ä~~metriä.{{lähde}} Muita vuoria ovat: Suuri Iremel (1 582 m), Pieni Iremel (1 449 m), Arwjakrjaz (1 068 m), Zilmerdaq (909 m), Alataw (845 m), Jurmataw (842 m). ~~Muita vuoria ovat: Suuri Iremel (1 582 m), Pieni Iremel (1 449 m), Arwjakrjaz (1 068 m), Zilmerdaq (909 m), Alataw (845 m), Jurmataw (842 m).~~ === Ilmasto === Rivi 88 ⟶ 86: === Kasvillisuus === Baškortostanin itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan [[pinta-~~ala]]sta~~alasta noin 40 ~~[[prosentti]]a~~prosenttia on metsää.{{lähde}} === Vesistöt === [[Tiedosto:River Belaya in Ishimbay1.jpg \|thumb\|~~230px~~upright\|left\|Ural-vuoristosta alkunsa saava ''Belaja''-joki ~~''Išimbai''ssa~~Išimbaissa.]] {{Location map+\|Russia Republic of Bashkortostan\|width=350\|float= right\|alt= Baškortostanin kartta\|caption= Baškortostanin kartta\|places= <!-- --> Rivi 228 ⟶ 226: Kaikkiaan Baškortostanissa on yli 13 000 jokea ja noin 2 700 järveä ja tekojärveä. Baškortostanin merkittävimmät joet ovat [[Belaja]] ja sen lisäjoki [[Ufa (joki)\|Ufa]]. Belaja on 1 067 ~~[[kilometri]]ä~~kilometriä pitkä ja virtaa kokonaan Baškortostanin alueella. Se alkaa maan itäosasta Uralilta ja virtaa maan eteläosan kautta maan länsirajalle, jossa se laskee [[Kama\|Kama-jokeen]]. Myös Ufa-joki alkaa Uralilta, tosin Baškortostanin itäpuolelta. Ufa laskee kahtena suuhaarana Belajaan maan pääkaupungin Ufan pohjoispuolella. Baškortostanin pinta-alasta noin neljä viidennestä kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Lisäksi [[Ural (joki)\|Uraljoki]] virtaa maan itäisimmän osan läpi. Suurimmat järvet ja tekojärvet ovat [[Asylykül]] (23,5 km²), [[Qandrykül]] (15,6 km²), [[Urgun]] (12,0 km²), [[Pavlovskojen tekojärvi]] (120,0 km²) ja [[Nuguškojen tekojärvi]] (25,2 km²). ===Luonnonsuojelualueet=== Alueen tärkeimpiin suojelualueisiin kuuluvat ''[[Etelä-Uralin luonnonpuisto]]'', ''[[Baškirian luonnonpuisto]]'' ja ''[[Šulgan-Tašin luonnonpuisto]]'' sekä heti tämän lounaispuolelta alkava ''[[Baškirian kansallispuisto]]''.<ref name="OOPT-Privolžskogo"/> == Historia == ===Esihistoria=== Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Baškortostanin alueella ovat varhaiselta [[Kivikausi\|kivikaudelta]], mutta laajamittaisempi ihmisasutus syntyi vasta [[Pronssikausi\|pronssikaudella]]. Abaševon kulttuurin ihmisten alkaessa asuttaa aluetta, he toivat mukanaan korkealle kehittyneen taidon valmistaa [[pronssi]]työkaluja, aseita ja koruja ~~ym.~~ynnä muita taide-esineitä. Abaševon kulttuurin ihmiset perustivat ensimmäiset pysyvät asutuskeskukset [[Ural (vuoristo)\|Etelä-Uralille]].{{lähde}} ===Historiallisen ajan alku=== Rivi 257 ⟶ 255: === Baškiirien ASNT === [[~~Kuva~~Tiedosto:Coat of Arms of Bashkir ASSR.png\|thumb\|~~150px~~upright=0.75\|Baškiirien ASNT:n vaakuna]] [[Lokakuun vallankumous\|Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen]] jälkeen Baškortostanin alue kuului lyhyen ajan Venäjästä itsenäiseksi julistautuneeseen [[Idel-Ural]]in valtioon, jonka bolševikit kuitenkin pian valloittivat. Tämän jälkeen suunniteltiin Volgan tataareille ja baškiireille yhteistä autonomista tasavaltaa, mutta se kaatui näiden kansojen keskinäisiin erimielisyyksiin. [[Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] perustettiin vuonna 1919 ja se oli näin ollen ensimmäinen autonominen muodostuma Neuvosto-Venäjällä. Rivi 401 ⟶ 399: == Politiikka == [[Tiedosto:BashkirWhiteHouse.jpg \|thumb~~\|230px\|right~~\|Baškostostanin parlamentin rakennus Ufassa]] Baškortostanin korkein virka on [[presidentti\|presidentin]] virka. Presidentin virkakausi on neljä vuotta. Baškortostanin perustuslain mukaan presidentin tehtävä on taata Baškortostanin kansalaisten oikeudet ja vapaudet, turvata Baškortostanin taloutta ja poliittisia etuja sekä turvata laillisuus, laki ja oikeus Baškortostanissa. Presidentti johtaa myös hallitusta. Baškortostanin ensimmäisissä presidentinvaaleissa, 17. joulukuuta 1993, presidentiksi valittiin [[Mortaza Räximev]]. Räximev oli tätä ennen toiminut tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajana, mikä oli ollut korkein virka-asema presidentin viran perustamiseen asti. Räximev valittiin uudelleen joulukuussa 2003 pidetyissä vaaleissa, joita [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö\|ETYJ:n]]in vaalitarkkailijat pitivät vilpillisinä. Räximev pysyi tasavallan johdossa aina vuoteen 2010 asti, jolloin hänen seuraajakseen tuli [[Rustem Hamitov]].{{lähde}} Baškostostanilla on yksikamarinen [[parlamentti]], ''Kurultai'', jonka 120 jäsentä valitaan joka viides vuosi. Rivi 412 ⟶ 410: Baškortostanin suhteita Venäjän federaatioon määrittelevät Venäjän federaation perustuslain artiklat, Baškortostanin perustuslaki, Federatiivinen sopimus ja sopimus Baškortostanin erillisistä virkamiehistä, valtaoikeuksista ja Baškortostanin valtiollisista toimielimistä. Baškortostan oli [[Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö\|EVKY:n]]n (UNPO) jäsen vuosina 1996–1998. == Talous ja elinkeinot == [[Tiedosto:GNHS1.jpg \|thumb~~\|230px\|right~~\|[[Gazprom]]in öljynjalostamoa Baškortostanin [[Salavat]]issa.]] Baškortostanin tasavalta tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 757,6 miljardia [[Venäjän rupla\|ruplan]] osuuden eli 2,0 % Venäjän federaation [[bruttokansantuote\|BKT:stä]]. Tällä osuudella alue kuuluu BKT:n kertymisessä Venäjän kymmenen suurimman federaatiosubjektin joukkoon.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista tasavallan asukasta kohti BKT:tä kertyi 186,0 tuhatta ruplaa eli noin 4 557 euroa.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämä on vain 71 % Venäjän keskiarvotasosta eli tasavalta ei tällä BKT-mittareilla ole erityisen tuottava alue. Baškortostan on luonnonvaroiltaan rikas maa, jonka alueelta saadaan [[~~öljy~~Maaöljy\|öljyä]]ä, [[kivihiili\|kivihiiltä]] ja [[maakaasu]]a sekä [[rauta]]a, [[kupari]]a, [[mangaani]]a, [[lyijy]]ä, [[sinkki]]ä, [[kulta]]a ja [[bauksiitti]]a. Öljyllä ja maakaasulla on tärkeä asema maan energiantuotannossa. Tärkeimmät öljyntuotanto ja –jalostusalueet sijaitsevat [[Sterlitamak]]in, [[Išimbai]]n ja [[Ufa]]n lähistöllä. Tasavalta on keskeisimpiä [[Transneft]]in öljyputkistojen solmupisteitä.{{lähde}} Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Noin puolet maan teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin Ufaan. Ufan merkittävimmät teollisuudenalat ovat metalli-, puunjalostus-, elintarvike- ja koneenrakennusteollisuus. Muita merkittäviä teollisuuskaupunkeja ovat Sterlitamak, jossa on koneenrakennus-, puunjalostus- ja kemianteollisuutta sekä [[Beloretsk]], jossa on vuori- ja metalliteollisuutta. Teollisuus on aiheuttanut Ufalle ilmansaasteongelmia. Baškortostan tuottaa myös paljon maataloustuotteita. ~~[[Belaja\|~~Belaja-joen]] varret ovat varsinkin Ufan eteläpuolella merkittävää viljantuotantoaluetta, jossa tuotetaan [[ohra]]a, [[kaura]]a ja [[vehnä]]ä. Viljan lisäksi viljellään paljon [[pellava]]a, [[auringonkukka]]a, [[~~vihannekset~~Vihannes\|vihanneksia]] ja [[sokerijuurikas]]ta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa. === Liikenne === Rivi 458 ⟶ 456: [http://www.bashkortostan450.ru/index.php?lg=eng&section=0 Baškortostanin Venäjään liittymisen 450-vuotisjuhlavuoden virallinen verkkosivu] {{en}} [http://mfrt.bashkortostan.ru/english/index.php Baškortostanin tasavallan ulkomaankauppasuhteiden ja kauppaministeriön virallinen verkkosivu] {{en}} [http://www.bashkortostan-export.com Baškortostanin vientiportaali] {{~~ru}},~~Monta {{kieltä\|ru\|en}} [http://www.suomenmuinaistaideseura.fi/muinaistaiteenkesa/puhuja2.html Paleoliittisia 15–17 000 v. vanhoja kalliomaalauksista: Šulgan Taš (Kapova)]

Ero sivun ”Baškortostan” versioiden välillä