Ero sivun ”Osuustoiminta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
Suurimpia osuustoiminnan harjoittajia Suomessa ovat [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankit]] ja [[Osuuskauppa|osuuskaupat]].
==
Osuustoiminnan isänä pidetään brittiläistä [[Robert Owen]]ia (1771–1858).{{lähde}} Owen ja ''William King'' suunnitelivat työväen aseman parantamista osuustoiminnan avulla. Suunnitelmat toteutuivat 1844 aloittaneessa kulutusosuuskunnassa, ''Rochdalen osuuskaupassa''. Ranskassa puolestaan pyrittiin työväen asemaa parantamiseen perustamalla ''Philippe Buchez'n'' suunnittelemia työväen [[tuotanto-osuuskunta|tuotanto-osuuskuntia]] ([[työosuuskunta|työosuuskuntia]]) vuodesta 1832 alkaen; niissä työläiset itse omistivat tehtaansa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pieni tietosanakirja III | Vuosi = 1951 | Luku = | Sivu = | Selite = Hakusana Osuustoiminta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava }}</ref>
Saksassa osuuskuntaliikkeen alkuunpanijana pidetään [[Franz Hermann Schulze-Delitzsch|F.H. Schulze-Delitzschiä]]. Hän kehitti käsityöläisille [[osuuskassa|osuuskassoja]], joista työläiset saisivat liikepääomaa, osuuskuntia ammattitarvikkeiden yhteisostoihin, osuuskuntia tuotteiden yhteismyyntiin ja lopulta osuuskuntia, joissa jäsenet harjoittivat ammattiaan. Saksalainen [[Friedrich Wilhelm Raiffeisen|F.W. Raiffeisen]] puolestaan kehitti pienviljelijöiden osuuskassojen perusajatukset, jotka myöhemmin omaksuttiin myös Suomessa. Osuuskunnat yleistyivät ja monipuolistuivat Saksassa niin, että 1900-luvun alussa yleisimpiä muotoja olivat [[osuuskassa]], [[osto-osuuskunta]], [[varastohuoneosuuskunta]], [[koneosuuskunta]], [[osuusmeijeri]] ja [[osuuskauppa]].<ref name=tskot>[http://runeberg.org/tieto/6/0876.html Tietosanakirja: Osuustoiminta]</ref>
Ensimmäinen yritys osuustoiminnallisen yrityksen perustamiseksi Suomessa oli 1866. Tuolloin perustettiin ''Helsingfors Konsumförening'', kulutusyhdistys virkamiehiä ja palkannauttijoita varten. Hanke raukesi, kun sopivaa kaupanpitäjää ei löytynyt. 1860-luvulla perustettiin muutamia tuotanto-osuuskuntia, mutta ne elivät ilmeisen kituliasta elämää. Vuonna 1869 oli jäljellä kaksi "käsityöyhtiötä", toinen Oulussa ja toinen Helsingissä, mutta ne lienevät lopettaneet 1870-luvulla. Suomen vanhin osuustoiminnan periaatteille rakentuva kaupallinen, edelleen toimintaansa jatkava yritys on tiettävästi 1889 perustettu ''Helsingin yleinen ravintoyhdistys''. Se sulautui vuonna 1921 ''Andelslaget Varubodeniin'' (nyk. [[Varuboden-Osla]]).<ref name=blomstedt>{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977 | Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = 36–37 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kirjayhtymä }}</ref>▼
Erityisen voimakkaasti osuustoiminta kehittyi Tanskassa, jossa osuuskunnilla oli 1900-luvun alussa suuri merkitys varsinkin maataloustuotteiden myynnin alalla. Osuustoiminta yleistyi myös muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa maissa, mukaan lukien tsaarinajan Venäjä.<ref name=tskot/>
Suomen osuustoiminnan isänä pidetään [[Hannes Gebhard]]ia, joka perusti [[Pellervo-Seura]]n vuonna 1899. Gebhard vaikutti keskeisesti mm. [[osuuskassa|osuuskassojen]] perustamiseen. Osuustoimintalaki säädettiin Suomessa 10. heinäkuuta 1901<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 134 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>.▼
[[Kansainvälinen Osuustoimintaliitto]] perustettiin vuonna 1895.
=== Osuustoiminnan historiaa Suomessa ===
Osuuskunnista tuli Suomessa nopeasti suosittuja. Vuoden 1913 loppuun mennessä oli perustettu jo 2 167 osuuskuntaa. Varhaisten osuuskuntien tyyppejä olivat mm. [[osuuskauppa]], [[osuusmeijeri]], [[osuuskassa]], [[puimakoneosuuskunta]], [[sammalkuivikeosuuskunta]], [[puhelinosuuskunta]], [[maanosto-osuuskunta]], [[rakennusosuuskunta]], [[osuusleipomo]], [[osuusruokala]], [[työosuuskunta]], [[munanmyyntiosuuskunta]], [[myllyosuuskunta|mylly]]- ja [[sahaosuuskunta]], kalastajain osuuskunta, maanviljelystarvikkeiden [[osto-osuuskunta]], [[maidonmyyntiosuuskunta]] ja [[metsäosuuskunta]].<ref>[http://runeberg.org/tieto/6/0878.html Tietosanakirja: Osuustoiminta]</ref>▼
▲Ensimmäinen yritys osuustoiminnallisen yrityksen perustamiseksi Suomessa oli 1866. Tuolloin perustettiin ''Helsingfors Konsumförening'', kulutusyhdistys virkamiehiä ja palkannauttijoita varten. Hanke raukesi, kun sopivaa kaupanpitäjää ei löytynyt. 1860-luvulla perustettiin muutamia tuotanto-osuuskuntia, mutta ne elivät ilmeisen kituliasta elämää. Vuonna 1869 oli jäljellä kaksi "käsityöyhtiötä", toinen Oulussa ja toinen Helsingissä, mutta ne lienevät lopettaneet 1870-luvulla. Suomen vanhin osuustoiminnan periaatteille rakentuva kaupallinen, edelleen toimintaansa jatkava yritys on tiettävästi 1889 perustettu ''Helsingin yleinen ravintoyhdistys''. Se sulautui vuonna 1921 ''Andelslaget Varubodeniin'' (nyk. [[Varuboden-Osla]]).<ref name=blomstedt>{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977 | Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = 36–37 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kirjayhtymä }}</ref>
▲Suomen osuustoiminnan isänä pidetään [[Hannes Gebhard]]ia, joka perusti [[Pellervo-Seura]]n vuonna 1899. Gebhard vaikutti keskeisesti mm. [[osuuskassa|osuuskassojen]] perustamiseen. Osuustoimintalaki säädettiin Suomessa 10. heinäkuuta 1901<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 134 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>.
▲Osuuskunnista tuli Suomessa nopeasti suosittuja. Vuoden 1913 loppuun mennessä oli perustettu jo 2 167 osuuskuntaa. Varhaisten osuuskuntien tyyppejä olivat mm. [[osuuskauppa]], [[osuusmeijeri]], [[osuuskassa]], [[puimakoneosuuskunta]], [[sammalkuivikeosuuskunta]], [[puhelinosuuskunta]], [[maanosto-osuuskunta]], [[rakennusosuuskunta]], [[osuusleipomo]], [[osuusruokala]], [[työosuuskunta]], [[maidonmyyntiosuuskunta]], [[munanmyyntiosuuskunta]], [[
== Osuustoiminnan periaatteita ==
| |||