Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
 
==Ensimmäiset osuuskassat==
Järjestelmän ytimenä oli vuonna 1902 perustettu ''Osuuskassojen Keskuslainarahasto'', jolta paikalliset osuuskassat saivat halpakorkoista lainaa jaettavaksi maaseudun taloudellisen toiminnan edistämiseen. Keskuslainarahasto sai puolestaan tarvittavat varat lainaksi valtiolta. Osuuskassojen ensimmäisessä perustamisvaiheessa vuosina 1903–1914 aloitti eri puolilla Suomea toimintansa runsaat 500 osuuskassaa. Innokkaimmin uusia rahalaitoksia perustettiin Itä-Suomessa, jossa maaseudun [[säästöpankki]]en merkitys oli vähäisempi kuin Länsi-Suomessa.<ref name=lk /> Valtaosa osuuskassoista oli rakenteeltaan Raiffeisenin järjestelmän mukaisia.<ref name=tsk/>
 
Osuuskassojen eli ''luotto-osuuskuntien'' perustaminen tuli mahdolliseksi 1901, kun osuustoimintalaki oli säädetty. Ensimmäiset osuuskassat aloittivat toimintansa 1903. Toiminnan aloittaminen oli monivaiheinen prosessi, johon kuului mm. perustamiskokous, sääntöjen vahvistaminen ja kaupparekisteriin merkintä. Mikä osuuskassoista lasketaan ensimmäiseksi riippuu siitä, miten aloittamispäivä määritetään. Ensimmäisenä piti perustamiskokouksen 6.7.1902 ''Andelskassan i Malax'', joka kuitenkin ehti kaupparekisteriin vasta 1904. ''Piippolan Osuuskassan'' säännöt vahvistettiin ensimmäisinä (15.1.1903).<ref name=blomstedt>{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977 | Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kirjayhtymä }}</ref>
Rivi 33:
 
Alussa osuuskassoista pyrittiin saamaan pieniä vain yhden kylän tai kyläkunnan kassoja. Kuntakohtaisia osuuskassoja ei suosittu. Osuuskassoja olikin tarkoitus perustaa "vähän paremmin kuin yksi joka kuntaa kohti". Ajatuksena oli, että suppeassa piirissä jäsenet tuntevat toisensa ja valvovat toisiaan. Ensimmäisissä luottoa saaneissa kymmenessä kassassa oli 12–52 jäsentä kussakin. Eräs 7-jäseninen osuuskassa kuitenkin katsottiin vielä liian pieneksi. Kassojen vastuullisten hoitomiesten oli tunnettava sekä jäsenehdokkaat että jäsenet. Osuuskassan jäsenyys edellytti huolellisuutta ja siveellistä elämää. Osuuskassan luottokelpoisuutta lisäsi, jos jäsenet olivat raittiusmiehiä.<ref name=blomstedt/>
 
Vuonna 1912 osuuskassojen keskikoko oli 40–50 jäsentä. Lainaustoiminnan ohella varhaiset osuuskassat harjoittivat myös jäsentensä ammattitarvikkeiden yhteisostoja ja tuotteiden yhteismyyntiä.<ref name=tsk>[http://runeberg.org/tieto/6/0869.html Tietosanakirja: Osuuskassa]</ref>
 
==Osuuskassojen kehitys==