Ero sivun ”Arkkitehtuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
=== Arkkitehtuurin määrittelyjä ===
Arkkitehtuurin tarkka tai yksiselitteinen määritteleminen on mahdotonta: vaikka kaikkea [[rakentaminen|rakentamista]] ei voi pitää arkkitehtuurina, rajanveto muun rakentamisen ja arkkitehtuurin välille on vaikeaa, sillä ”muiden [[taide|taiteiden]] tavoin myös rakennustaiteen arviointi perustuu pitkälti [[estetiikka|esteettisiin]] arvoihin”. Hyvään arkkitehtuuriin voidaan ajatella liittyvän ”harkittu suunnittelu, onnistunut muotoilu, hienot näkymät, tilalliset elämykset sekä paikan oma henki”.<ref name="korpelainen15">Korpelainen 2004, s. 15.</ref> Arkkitehtuurissa yhdistyvät sekä käytännölliset, toiminnalliset vaatimukset että ekspressio, [[estetiikka|esteettiset]] päämäärät. Näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan, mutta niiden suhteellinen painoarvo voi vaihdella.<ref name="ebarchitecture"/>
''Tila'' ja ''paikka'' ovat arkkitehtuurille keskeisiä käsitteitä, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Tila on fyysisesti rajattavissa oleva alueen osa. Arkkitehtuuri on etenkin tilojen suunnittelua: niitä voivat olla kaupunki- ja maisematilat, sisä- ja ulkotilat, yksityiset ja julkiset tilat, yksittäiset tilat ja tilasarjat. Arkkitehti suunnittelee tilojen ominaisuuksia ja tunnelmaa vaikuttamalla esimerkiksi niiden mittasuhteisiin, muotoon, materiaaleihin ja valaistukseen.<ref name="korpelainen18">Korpelainen 2004, s. 18.</ref> Toisin kuin paikka, tila voi olla olemassa ilman ihmisen läsnäoloa; tilasta tulee paikka vasta silloin, kun sillä on ihmiselle omiin kokemuksiin liittyviä merkityksiä. Paikan henkeen (''[[genius loci]]'') voivat vaikuttaa myös sosiaaliset, historialliset tai symboliset ominaisuudet.<ref name="korpelainen22">Korpelainen 2004, s. 22.</ref> Tilan kokemisessa oleellista on liike: tilan tarkkailu kolmiulotteisesti eri suunnista ja siirtyminen tilasta toiseen.<ref name="korpelainen26">Korpelainen 2004, s. 26.</ref> [[Sigfried Giedion]] ehdotti, että arkkitehtuuria voi pitää neliulotteisena, sillä liikkeeseen kuluva [[aika]] on siinä yhtä merkityksellinen tekijä kuin kolme tilaulottuvuutta.<ref name="ebexpression"/>
Arkkitehtuurissa [[dialektiikka]]a syntyy useiden erilaisten toisiinsa vaikuttavien vastaparien välille: massa ja tyhjä tila, valo ja varjo, sisä- ja ulkopuoli, liike ja pysähtyminen. Niistä monet muodostavat jatkumoita, kuten siirtymä läpinäkyvästä läpikuultavaan ja läpinäkymättömään.<ref name="smith10">Smith 2013, s. 10.</ref>
=== Arkkitehtuurin ekspressio ===
Rivi 35:
=== Arkkitehtuurin tekniikka ===
Tekninen tieto on olennainen osa kokonaisvaltaista arkkitehtonista ajattelua: arkkitehtuurin rakennusoppi tutkii rakentamisessa käytettäviä [[materiaali|materiaaleja]] ja niiden käyttötapoja sekä [[rakenne|rakenteiden]] ja rakenneosien suunnittelua.<ref name="rakennusoppi"/> Perimmäinen tarkoitus on vakaan, tasapainoisen rakenteen suunnitteleminen. Kantaviin rakenteisiin vaikuttavat kuormitukset, jotka vetävät ja työntävät rakenneosia eri suuntiin: rakenteen oma paino ja sen kantama paino eli pääosin muiden rakenteiden aiheuttama kuorma mutta myös esimerkiksi ihmisten, esineiden ja tuulen aiheuttamat kuormat. Rakenteisiin kohdistuvat voimat voivat olla puristavia, venyttäviä tai kiertäviä. Jotkin materiaalit kestävät vain puristavia voimia, kuten kivi ja tiili, jotkin myös venyttäviä voimia, kuten puu ja teräs.<ref name="ebtechniques" />
Yleisimmistä rakennusmateriaaleista monilla alueilla on etenkin monumentaaliarkkitehtuurissa suosittu [[kivi|kiveä]], koska se on kestävä materiaali, jota voi veistää ja käyttää käsittelemättä. Sitä on kuitenkin vaikea louhia ja kuljettaa, ja nykyään sen ovatkin korvanneet edullisemmat ja tehokkaammat vaihtoehdot. Sitä käytetään kuitenkin edelleen laajalti julkisivumateriaalina. [[Tiili]] on kestävä, mutta kiveä helpompi materiaali tuottaa ja käyttää, ja sen historia ulottuukin 3000-luvulle eaa. saakka. Muita luonnonmateriaaleja joustavampi sekä helpommin saatavilla oleva ja työstettävä materiaali on [[puuaines|puu]], joka on kuitenkin altis lahoamiselle ja [[tulipalo]]ille. Puu on ollut suosittu materiaali etenkin [[Itä-Aasia]]ssa ja pohjoisten alueiden kansanomaisessa rakentamisessa, ja sen käyttöä kehitetään edelleen.<ref name="ebtechniques" />
Merkittävin arkkitehtuurin innovaatio antiikin jälkeen oli [[rauta]]- ja [[teräs]]rakenteiden kehittäminen, sillä niiden avulla voidaan rakentaa huomattavasti korkeampia ja vahvempia rakenteita kuin muilla materiaaleilla. Teräsrakenteisen pilareihin ja palkkeihin perustuvan järjestelmän käyttöönotto 1900-luvulla mullisti arkkitehtuurin tekniikan perustavanlaatuisesti. [[Betoni]]a vuorostaan käytettiin rakennusmateriaalina jo antiikin Egyptissä ja Roomassa, mutta merkittävä vaihtoehto siitä tuli [[teräsbetoni]]n keksimisen myötä 1860-luvulla. Teräksellä vahvistettu betoni on monikäyttöinen ja vahva, sekä puristavia että venyttäviä voimia kestävä materiaali, jota voidaan käyttää veistoksellisesti. Huomattavia arkkitehtuuri-innovaatioita ovat mahdollistaneet keveät betonikuorirakenteet, esivalmistetut betonielementit ja esijännitetyt rakenteet.<ref name="ebtechniques" />
Rakenteet voivat olla kantavia [[seinä|seiniä]] tai [[pilari]]-[[palkki (rakennusosa)|palkki]]rakenteita, joita on käytetty jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Myös
== Arkkitehtisuunnittelu ==
{{Pääartikkeli|[[Arkkitehtisuunnittelu]]}}
Tavallisesti arkkitehtisuunnittelu aloitetaan, kun rakennushankkeen paikka, tyyppi ja hinta on määritelty; sen tavoitteena on näiden kolmen tekijän, toisin sanoen ympäristön vaatimusten, rakennuksen käytön ja taloudellisten seikkojen yhteensovittaminen. Käytännön suunnitteluratkaisuja, kuten rakennuksen massoittelua ja tilojen sijoittelua, käsitellään aina osana esteettisiä, ekspressiivisiä kysymyksiä.<ref name="ebarchitecture" />
Luonnonympäristö tuo suunnittelulle sekä rajoitteita että etuja: huomioon on otettava auringon, lämpötilan, tuulen ja kosteuden aiheuttamat voimat sekä alueesta riippuen esimerkiksi [[maanjäristys]]ten tai [[tulva|tulvien]] uhka sekä kaupunkiympäristössä [[melu]] ja [[saaste]]et. Rakennuksen muoto, suunta tontilla ja eri tilojen sijainti määräävät, kuinka paljon tilat saavat auringonvaloa; niihin vaikuttavat vuorostaan ympäristön asettamat rajoitteet, kuten puut, maastonmuodot ja viereiset rakennukset. Sateelta ja auringolta suojaa antavat esimerkiksi [[räystäs|räystäät]], katokset, kuistit ja sisäpihat. Luonnonvalon saantia, intensiteettiä, suuntaa ja laatua säädellään ikkunoiden sijoittelun, koon ja muodon avulla; ikkunat tuovat lisäksi visuaalisen yhteyden rakennuksen sisä- ja ulkotilan välille.<ref name="ebarchitecture" />
Rivi 59:
[[Tiedosto:I qvattro libri dell'architettvra di Andrea Palladio - ne' quali, dopo un breue trattato de' cinque ordini, and di quelli auertimenti, che sono piu necessarii nel fabricare; si tratta delle case (14773734425).jpg|pienoiskuva|Teoksessa ''[[I quattro libri dell’architettura]]'' [[Andrea Palladio]] esitti oman suunnittelun teoriansa.]]
Arkkitehtuurin teoriaan voidaan lukea kaikki näkökulmat, joiden perustella rakennettua ympäristöä voidaan arvioida,<ref name="theory"/> tai toisaalta kaikki tietous, jota arkkitehti käyttää työssään.<ref name="taik"/> Arkkitehtuurin teoria ja arkkitehtuurin filosofia voidaan nähdä joko osana laajempaa [[estetiikka|taiteen teoriaa]] tai siitä erillisenä ja itsenäisenä.<ref name="theory"/> Koska arkkitehtuurin teoriaa on vaikea johtaa rakennetusta ympäristöstä, käytännössä se vastaa arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoituksia.<ref name="kruft13">Kruft 1994, s. 13.</ref>
Arkkitehtuurin teoriaa on varsinaisen arkkitehtuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi löydettävissä monenlaisista, erityisesti taiteen teoriaa käsittelevistä teksteistä. Valtaosin sen tarkoituksena on ottaa huomioon sekä esteettiset, sosiaaliset että käytännölliset näkökohdat, mutta näkökulma voi olla teoreettinen tai käytännönläheinen, esimerkiksi rakentamisen ohjekirja,<ref name="kruft15">Kruft 1994, s. 15.</ref> kuten [[Suomen rakentamismääräyskokoelma]]. Arkkitehtuuria käsittelevät teoreettiset kirjoitukset ovat esimerkiksi [[luonnontiede|luonnon-]] tai [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteistä]] poiketen usein vähemmän muodollisia, yksittäisen arkkitehdin henkilökohtaisiin mielipiteisiin perustuvia kirjoituksia. Ne voidaan jakaa vähintään kolmeen eri aihepiiriin: arkkitehtuurin teknologiaa käsittelevät teoriat, historiaa käsittelevät teoriat ja suunnitteluperiaatteita käsittelevät teoriat.<ref name="smith3">Smith 2013, s. 3–6.</ref> Historiallisesti arkkitehtuurin tutkimuksen merkittävin päämäärä onkin ollut suunnittelun ohjaaminen. Nämä suunnittelun teoriat voidaan jakaa teemallisiin eli analysoiviin teorioihin, joiden päämäärä on jonkin yksittäisen suunnittelutavoitteen toteuttaminen, ja synteesin teorioihin, jotka tähtäävät kaikkien tiedossa olevien suunnittelutavoitteiden huomioonottamiseen. Ensimmäisten voidaan ajatella tuottavan omaleimaisia, mieleenpainuvia rakennuksia, jälkimmäisten tavanomaista,
Historiallisesti arkkitehtuurin teorialla on ollut läheiset suhteet [[arkkitehtuurin historia]]an, [[taidehistoria]]an ja [[renessanssi]]sta lähtien erityisesti [[arkeologia]]an.<ref name="kruft15"/> Ennen 1700-lukua arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa ei oppialoina erotettu toisistaan; menneisyyden rakennuksista onkin mahdotonta keskustella mielekkäästi ottamatta huomioon kontekstia, jossa ne on rakennettu.<ref name="theory"/> Oman aikansa arkkitehtuuri voidaan toisaalta ajoittain nähdä arkkitehtuurin teorian tuotoksena, toisaalta teoria jo rakennettua ympäristöä pohtivana. Arkkitehdille teorian jonkinasteinen tuntemus on välttämätöntä, etteivät suunnitteluvalinnat ole mielivaltaisia tai stereotyyppisiä.<ref name="kruft16">Kruft 1994, s. 16.</ref> Vaikka arkkitehtuurin ”teoria” ja ”käytäntö” nähdään usein toisiaan täydentävinä, on arkkitehtuurin teorialla pohjimmiltaan konkreettinen ja käytännöllinen rooli: teoriat ovat läsnä jokapäiväisessä arkkitehtuurikeskustelussa, ja niiden avulla arkkitehti voi puolustaa omia näkökantojaan ja arvovalintojaan. Rakennuksissa teoriat saavuttavat fyysisen muodon.<ref name="smith3"/> Väärin painottuneet tai virheelliset teoriat voivat toteutuessaan johtaa huonoihin ratkaisuihin, ja ajoittain arkkitehtuurin teoriaa ovat värittäneet erilaiset poliittiset ideologiat. Silti näissäkään tapauksissa teorian ja toteutuneen rakennetun ympäristön suhde ei ole suoraviivainen.<ref name="kruft17">Kruft 1994, s. 17.</ref>
Rivi 113:
==== Julkisten rakennusten suunnittelu ====
Julkisia rakennustyyppejä on hyvin suuri kirjo aina pienimuotoisesta ja arkisesta rakentamisesta, kuten [[päiväkoti|päiväkodeista]], suurimittakaavaiseen ja monumentaaliseen rakentamiseen, kuten konserttitaloihin saakka. Julkisten rakennusten suunnittelu onkin erityisen vaativaa, ja niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat usein suuria panostuksia.<ref name="julkiset"/>
Muita julkisen rakentamisen suunnittelukohteita ovat [[hallinto|hallinnon]] rakennukset, jotka ovat saavuttaneet hyvin erityyppisiä typologioita hallinnon muodosta riippuen, ja erilaiset vapaa-ajan toiminnoille tarkoitetut rakennukset, joiden typologiat ovat historiallisesti pysyneet yhdenmukaisempina. Niihin lukeutuvat pääosin
==== Sakraaliarkkitehtuuri ====
Erityinen merkitys arkkitehtuurin historiassa on ollut [[sakraaliarkkitehtuuri]]lla eli uskonnollisilla rakennuksilla, kuten temppeleillä, kirkoilla, pyhäköillä ja moskeijoilla, sillä ne ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisimpiä ja pysyvimpiä rakennuksia, joissa arkkitehtuuri on saavuttanut suurimman ilmaisuvoimansa. Sakraaliarkkitehtuurin typologiat ovat monimuotoisia, sillä eri uskonnoilla on erilaisia tilavaatimuksia ja yhdenkin uskonnon piirissä harjoitetaan monia erilaisia toimintoja.<ref name="ebarchitecture"/>
Historiallisesti merkittävää on ollut myös hautausarkkitehtuuri, jonka tuottamiin monumentteihin kuuluvat esimerkiksi [[Egypti]]n [[Egyptin pyramidit|pyramidit]] ja erilaiset [[mausoleumi]]t kuten [[Taj Mahal]].<ref name="ebarchitecture"/>
Rivi 143:
{{Pääartikkeli|[[Arkkitehti]]}}
Arkkitehtuurin ammattilaisia ovat arkkitehdit, jotka suunnittelevat rakennuksia ja valvovat niiden rakennustöitä.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|arkkitehti}}</ref><ref name="ety" /> Arkkitehti on monessa maassa suojattu ammattinimike, jota voi käyttää vain tietyn koulutuksen ja työkokemuksen hankkinut, viranomaiselle rekisteröitynyt henkilö, kuten esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]].<ref name="arb" /> Toisaalta monilla kuuluisimmistakaan modernismin ajan arkkitehdeista ei ole ollut arkkitehdin tutkintoa, vaan he oppivat ammatin muuta kautta. Heihin kuuluvat esimerkiksi [[Frank Lloyd Wright]], [[Le Corbusier]], [[Mies van der Rohe]], [[Tadao Andō]] ja [[Peter Zumthor]].<ref name="degree" />
Arkkitehdin työhön kuuluivat antiikissa ja keskiajalla myös rakennustöiden ohjaus ja rakennusten lujuusopillinen mitoitus. Renessanssin myötä arkkitehdit alkoivat kuitenkin keskittyä rakennusten ulkomuodon suunnitteluun, ja syntyi vähitellen erillinen [[insinööri]]en ammattikunta; sana on peräisin latinan [[nerous|nerouteen]] viittaavasta termistä ''ingenium'', jota oli jo aiemmin käytetty erityisen taitavista arkkitehdeista. Nykymerkityksessään sanan otti käyttöön [[Sébastien Le Prestre de Vauban|Vaubanin markiisi]] Ranskassa 1600-luvun lopulla.<ref name="taik2" />
== Arkkitehtuurin opetus ==
1700-luvulta lähtien arkkitehtuuriin ja arkkitehtuuriopetukseen on suhtauduttu neljästä eri näkökulmasta: akateemisesta, muodonantoon ja kompositioon keskittyvästä näkökulmasta, käsityötaidon ja käytännön rakentamisen näkökulmasta, teknillistieteellisestä näkökulmasta ja myöhemmin viime vuosikymmeninä [[sosiologia|sosiologisesta]] ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.<ref name="salama40">Salama 1995, s. 40–41.</ref> Arkkitehtuurin olennaisia perusasioita lukuun ottamatta eri yliopistot ympäri maailmaa opettavatkin arkkitehtuuria omasta näkökulmastaan ja omassa kontekstissaan käyttäen erilaista [[pedagogiikka]]a. [[Informaatioteknologia]]n käyttöönotto on muuttanut arkkitehdin ammatin tavoin voimakkaasti myös arkkitehtuuriopetusta. Perinteisesti opetuksen ytimeen on kuulunut työskentely piirustusstudioissa.<ref name="fjeld" /> Opetukseen kuuluu esimerkiksi luentoja ja erilaisia yksilö- ja ryhmätöinä suoritettavia suunnittelutehtäviä.<ref name="tty" />
Muodollinen arkkitehtikoulutus sai alkunsa 1800-luvun vaihteessa Ranskan [[École des Beaux-Arts]]in yhteydessä; arkkitehti nähtiin nyt mestarisuunnittelijana, joka esitti suunnitelmansa paperilla abstraktissa muodossa. Koulu perustui työskentelyyn ateljeissa.<ref name="salama41">Salama 1995, s. 41–47.</ref> Écolen pedagogiikan haastoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan [[Bauhaus]], jonka tavoitteena oli yhdistää rakennustaiteellinen kokonaissuunnittelu taiteeseen ja käsityöhön.<ref name="salama48">Salama 1995, s. 48.</ref><ref name="jyväskylä" /> Bauhausin malli otettiin laajalti käyttöön arkkitehtuuriopetuksessa.<ref name="salama55">Salama 1995, s. 55.</ref> Erään luettelon mukaan maailman parhaimpiin arkkitehtuurikouluihin kuuluivat vuonna 2017 [[Massachusetts Institute of Technology]], [[Bartlett School of Architecture]], [[Delftin teknillinen yliopisto]], [[Kalifornian yliopisto (Berkeley)]] ja [[ETH Zürich]].<ref name="ranking" /> Suomessa arkkitehtikoulutus aloitettiin vuonna 1872. Nykyään arkkitehtuuria voi opiskella kolmessa yliopistossa: [[Aalto-yliopisto]]n [[Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu|taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa]], [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisessä yliopistossa]] ja [[Oulun yliopisto]]ssa.<ref name="koulutus" />
== Arkkitehtuurin instituutiot ==
Rivi 236:
<ref name="icam">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mfa.fi/icam|Nimeke=ICAM (International Confederation of Architectural Museums)|Julkaisija=Arkkitehtuurimuseo|Luettu=26.6.2017}}</ref>
<ref name="competitions">{{Kirjaviite|Tekijä=Andersson, Jonas E; Zettersten, Gerd Bloxham & Rönn, Magnus|Nimeke=Architectural Competitions – Histories and Practice|Julkaisija=The Royal Institute of Technology and Rio Kulturkooperativ|Sivu=7–13|Vuosi=2013|Isbn=978-91-85249-16-9|www=http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:626353/FULLTEXT01.pdf}}</ref>
<ref name="kilpailu">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.safa.fi/kilpailut/arkkitehtuurikilpailujen_historiaa/|Nimeke=Arkkitehtuurikilpailujen historiaa|Julkaisija=SAFA|Luettu=30.6.2017}}</ref>
Rivi 246 ⟶ 245:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nyman, Kaj | Nimeke=Arkkitehtuurin kadotettu kieli | Selite=Erottaja-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-468-186-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jokiniemi, Erkki; Davies, Nicholas | Nimeke=Kuvitettu rakennussanakirja suomi-englanti-suomi. Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish | Selite=Sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rakennustieto Oy | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-682-890-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Penttilä, Timo | Nimeke=Oikeat ja väärät arkkitehdit: 2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaa | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 9789524953115}}
== Aiheesta muualla ==
{{teemasivu|Teemasivu:Arkkitehtuuri|Arkkitehtuurin teemasivu}}
{{Commonscat-rivi|Architecture}}
*[http://www.archdaily.com/ ArchDaily] {{en}}
| |||