Avaa päävalikko

Muutokset

14 merkkiä lisätty, 1 vuosi sitten
p
Kh
'''Vihanneksiksi''' kutsutaan [[Kasvit|kasveja]], joita voidaan käyttää [[Ravinto|ihmisravintona]] ja jotka eivät ole [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]], [[Pähkinä|pähkinöitä]], [[Yrtti|yrttejä]], [[mauste]]ita tai [[vilja]]a.
 
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Grönros, Eija-Riitta ym. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Isbn = 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>Rousi 1997, s. 236</ref>, sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128–129, 201</ref>.
 
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201–202</ref>
 
==Terveysvaikutukset==
Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat [[sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitauteihin]] 15–40&nbsp;prosenttia vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.{{lähde|28.10.2016}}
 
Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä [[kolesteroli]]a, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat [[ruokasuola|vähäsuolaisia]] ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat jokaiseen ateriaan.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Ei ole raja-arvoa, kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee seuraava: mitä enemmän, sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>
 
3 152

muokkausta