Ero sivun ”Joe Cocker” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennusta |
|||
Rivi 1:
{{Muusikko
| nimi = Joe Cocker
| kuva = [[Kuva:Joe Cocker Sochi.
| kuvateksti = Joe Cocker vuonna 2011
| syntynyt = [[20. toukokuuta]] [[1944]]
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|20|5|1944|21|12|2014}}
| taiteilijanimet =
| kotoisin =
| aktiivisena = 1959–2014
| tyylilajit = blues rock
| laulukieli = englanti
| ammatit =
| soittimet = laulu
| soitinnimike1 =
| soitinmallit1 =
Rivi 21:
| musicbrainz =
}}
'''Joe Robert Cocker''' ([[20. toukokuuta]] [[1944]] [[Sheffield]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]] – [[21. joulukuuta]] [[2014]] [[Crawford (Colorado)| Crawford]], [[Yhdysvallat]]) oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]]
==Elämä ja ura==
Cocker valmistui sheffieldiläisestä ammattikoulusta ja teki aluksi töitä kaasuasentajana. Hänen ensimmäinen yhtyeensä oli The Cavaliers, jossa hän soitti rumpuja ja huuliharppuja vuodesta 1959 alkaen. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli yhtyeen laulusolisti, ja yhtye vaihtoi nimekseen Vance Arnold and the Avengers. Yhtye julkaisi singlejä kotipaikkakunnallaan ja keikkaili [[The Hollies]]in ja [[The Rolling Stones]]in kanssa.<ref name=rs>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rollingstone.com/music/artists/joe-cocker/biography | Nimeke = Joe Cocker Bio | Tekijä = | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Rolling Stone | Viitattu = 8.8.2017 }}</ref>
[[Decca Records|Decca]] tarjosi Cockerille sopimusta vuonna 1964. Hän levytti version [[The Beatles|Beatles]]in kappaleesta ”I’ll Cry Instead” ja esiintyi [[Manfred Mann]]in lämmittelijänä. Hän ei kuitenkaan saavuttanut vielä menestystä ja palasi kaasuasentajan työhönsä.<ref name=rs />
Hän kuoli keuhkosyöpään joulukuussa 2014.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-30582761 | Nimeke = Singer Joe Cocker dies aged 70 after cancer battle| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.12.2014 | Kieli = }}</ref>▼
[[Kuva:Joe cocker 1970.JPG|thumb|Joe Cocker vuonna 1970]]
Cocker ja kosketinsoittaja Chris Stainton kokosivat vuonna 1965 The Grease Bandin yhdessä neljän muun muusikon kanssa. Yhtye soitti [[Motown]]-covereita pohjoisen Englannin pubeissa vuoteen 1967 asti, kunnes tuottaja Denny Cordell ryhtyi Cockerin manageriksi ja suostutteli yhtyeen siirtymään Lontooseen. Cockerin ja Staintonin kappale ”Marjorine” oli pieni hitti Britanniassa. Yhtye levytti albumin ''With a Little Help from My Friends'' vuonna 1968. Albumin nimikkokappale, joka oli Beatles-cover, nousi Englannin listaykköseksi. Cocker esitti kappaleen vuonna 1969 [[Woodstock]]-festivaalissa, jonka ansiosta myös Cockerin luonteenomainen tapa väännellä käsiään laulaessaan tuli tunnetuksi.<ref name=rs />
Albumi ''Joe Cocker!'' (1970) sai myös hyvät arvostelua ja menestyi listoilla, ja albumilta otettu ”She Came in Through the Bathroom Window” menestyi singlelistoilla. Grease Bandin hajottua Cocker jatkoi Yhdysvaltain-kiertuettaan uudella yhtyeellään Mad Dogs and Englishmen.<ref name=guardian>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/music/2014/dec/22/joe-cocker | Nimeke = Joe Cocker obituary | Tekijä = Adam Sweeting | Ajankohta = 22.12.2014 | Julkaisu = The Guardian | Viitattu = 8.8.2017 }}</ref>
1970-luvun alkupuolella Cocker saavutti listamenestystä myös kappaleilla ”The Letter”, ”Cry Me a River” ja ”You Are So Beautiful”. Cocker kärsi tuolloin kuitenkin päihdeongelmista, ja vuosikymmenen lopulla hänen suosionsa oli jo hiipunut.<ref name=rs />
Cockerin ura lähti jälleen nousuun vuonna 1982, kun hänen [[Jennifer Warnes]]in kanssa esittämänsä elokuvakappale ”Up Where We Belong” nousi listaykköseksi ja sai [[Parhaan laulun Oscar-palkinto|Oscar-palkinnon]].<ref name=rs /><ref name=guardian /> Sen jälkeen Cocker saavutti lisää menestystä esittämillään elokuvakappaleilla kuten ”You Can Leave Your Hat On” (1986) ja ”When the Night Comes” (1990).<ref name=rs /> Cocker oli 1980- ja 1990-luvuilla monen suuren rock-konsertin vakioesiintyjä. Cockerin albumit saavuttivat menestystä myös 2000-luvulla, ja hänen 20. studioalbuminsa ''Hymn for My Soul'' nousi brittilistan top-10:een.<ref name=guardian />
▲
== Diskografia ==
| |||