Ero sivun ”Emil Aaltonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Aaltonen kenkätehtailijana: typofix 19:sta -> 19:stä |
||
Rivi 37:
Koneet ja jalkineiden valmistuksen koneellistaminen kiinnostivat Aaltosta jo alusta saakka. Hän luki alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä tutki perusteellisesti hankkimiaan teollisesti valmistettuja kenkiä saadakseen selville, miten ne oli tehty. Siirrettyään liikkeensä suurempiin tiloihin Hattulan Linnamäkeen [[Vähä-Luolaja]]n kylään Aaltonen hankki ompelukoneita, joilla ommeltiin kenkien päällisiä sekä myös nahan jätepaloista rukkasia ja kukkaroita. Itse kenkien valmistus tapahtui kuitenkin vielä pääosin käsityönä. [[1902]] Aaltonen hankki helsinkiläisen ''Uno Pelanderin'' kenkätehtaan amerikkalaisvalmisteiset koneet Pelanderin kuoltua. Saatuaan ne asennetuksi omalle tehtaalleen hän saattoi aloittaa teollisen kenkien valmistuksen. Uuden kenkätehtaan nimeksi tuli ''Hattulan Jalintehdas''<ref name="kb" /> ja se lähti heti hyvin liikkeelle, koska tehtaan valmistamat kengät olivat hyvälaatuisia ja edullisia. [[1904]] tehdas muutti uuteen kaksikerroksiseen hirsirakennukseen ja parhaimmillaan sieltä valmistui 50 kenkäparia päivässä 50 työntekijän voimin. Tehtaan päätuotteena oli musta varsikenkä.
Helmikuussa [[1905]] tulipalo tuhosi vastavalmistuneen tehdasrakennuksen ja vain osa koneista saatiin pelastettua. Aaltonen päätti siirtää tehtaansa Hattulasta Tampereelle ja osti kesällä 1905 tehdastaan varten konkurssiin joutuneen ''Tampereen keppitehtaan'' kiinteistön Kyllikinkatu 19:
Aaltosen omistamaan kortteliin rakennettiin uusi arkkitehti [[Lambert Pettersson|Lambert Petterssonin]] suunnittelema 4–5-kerroksinen tehdasrakennus useassa eri vaiheessa vuosien [[1913]]–[[1928]] välillä. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] alettua Aaltosen tehdas sai suuria saapastilauksia [[Venäjä]]n armeijalta ja tehtaan työntekijämäärä kasvoi 270:stä vuonna [[1914]] 450:een vuonna [[1917]]. Toukokuussa [[1917]] Aaltonen muutti ''Tampereen Kenkätehtaan'' nimellä kulkeneen tehtaansa osakeyhtiöksi, jonka nimeksi tuli ''Aaltosen Kenkätehdas Oy''. Yhtiön osakepääoma oli 3 miljoonaa markkaa ja tehtaan 3000 osakkeesta 2980 oli Emil Aaltosen hallussa.
Rivi 47:
[[1940]] yrityksen organisaatiota muutettiin niin, että kaikista kolmesta kenkätehtaasta ja yhdestä nahkatehtaasta tuli muodollisestikin osa Aaltosen Kenkätehdas Oy:tä, jossa oli nyt yli 1300 työntekijää. Vuorineuvoksen arvonimen [[1939]] saanut Emil Aaltonen jatkoi yhtiönsä toimitusjohtajana vuoteen [[1947]] saakka. Sen jälkeen hänen seuraajakseen paikalle tuli hänen vävynsä varatuomari [[Lauri Kivekäs (vuorineuvos)|Lauri J. Kivekäs]].
Emil Aaltonen kuoli 80-vuotiaana vuonna [[1949]]. Hänet on haudattu [[Kalevankankaan hautausmaa]]lle. Emil Aaltonen oli naimisissa Olga Emilia Malisen (k. 1905) kanssa vuodesta [[1896]] lähtien<ref name="kb" />. Pariskunnalla oli neljä tytärtä, joista esikoistytär ja nuorin tytär kuolivat jo lapsina.
==Aaltosen muu liiketoiminta==
| |||