Ero sivun ”Jörö-Jukka” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
→‎Kritiikki: lähdepyyntö
p (→‎Suomeksi: - tolta nimeltä löytyy)
(→‎Kritiikki: lähdepyyntö)
Julkaisu sai jo pian ilmestymisensä jälkeen myös kritiikkiä. Lääkäri sai nuhteita kuvista. Ne kuvasivat kuulemma asioita ja henkilöitä liian voimakkaasti, liiotellen ja pelottavasti. Vastaukseksi Hoffmann totesi [[Ironia|ironisesti]], että eikö lapsia sitten pitäisi estää pääsemästä myös [[Taidegalleria|taidegallerioiden]] maalauksien ja antiikin [[veistos]]ten äärelle, estää heitä näkemästä esimerkiksi [[Laokoon-ryhmä]]ä. Samoin heitä pitäisi kieltää piirtelemästä omia tikku-ukkojaan. Tai kuulemasta satuja kuten [[Punahilkka]] tai [[Lumikki]]. Hoffmannin mielestä sellainen ihminen on onnellinen, joka pystyy säilyttämään osan lapsuudestaan ja sen taiasta aikuisuuteen saakka. Hoffmann puolusti Jörö-Jukkaa ja muitakin kuvakirjojaan sillä, että pieni lapsi voi ymmärtää abstrakteja asioita vain näkemiensä kuvien avulla.<ref name="pg-de" />
 
Lapsen fantasiamaailma on julma ja siinä on maagisia aineksia. Aikuiset suhtautuvat Jörö-Jukan tarinoihin tosikkomaisemmin, sillä he ovat rationalisoituneet ja etääntyneet lasten ajattelutavasta ja [[Animismi|animistisesta]] maailmasta.<ref name="SK" /> Aikuinen voi suhtautua kirjaan eri tavalla, jos hän tutkii kirjaa ilman lasta. Vanhemman ja lapsen läheinen suhde luo lapselle turvallisen lukukokemuksen, hän voi käsitellä pelottaviakin asioita yhdessä aikuisen kanssa etenkin huumorin varjolla. Pelottaville asioille nauraminen tekee niistä vähemmän pelottavia.{{lähde}}
 
== Kulttuurinen vaikutus ==
25 952

muokkausta