Ero sivun ”Matti Kuortti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tl: kansalaisuus > kansallisuus.
kuva
Rivi 1:
{{Henkilö
| henkilön_nimi = Matti Kuortti
| kuvan_nimi = Matti-Kuortti-1969.jpg
| kuvakoko =
| kuvateksti = 1969
| syntymäpäivä = [[12. toukokuuta]] [[1948]]
| syntymäpaikka = [[Loimaa]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|12|5|1948|21|3|2010}}
| kuolinpaikka = [[Marseille]], [[Ranska]]
| kansallisuus = suomalainen
| ammatti = elokuvaäänittäjä <br /> elokuvaleikkaaja <br /> elokuvaohjaaja <br /> näyttelijä
Rivi 17:
| kotisivu =
}}
'''Matti ”Rekku” Kuortti''' (käytti myös nimeä '''Rekku Kuortti''', [[12. toukokuuta]] [[1948]] [[Loimaa]]<ref>{{elonet-h|he258m}}</ref> – [[21. maaliskuuta]] [[2010]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2010/03/1083917 | Nimeke = Elokuvaäänityksen professori Matti Kuortti on kuollut | Tekijä = Lahdenmäki, Ari | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 22.3.2010 | Julkaisija = MTV Oy | Viitattu = 24.3.2010}}</ref> [[Marseille]], [[Ranska]]) oli suomalainen elokuvaäänittäjä, -leikkaaja ja [[elokuvaohjaaja|-ohjaaja]] ja [[näyttelijä]].
 
Kuortti oli mukana suomalaisen elokuvan teossa 1960-luvun lopulta lähtien. Samoihin aikoihin Kuortti työllistyi elokuvaosakeyhtiö [[Filminor]]iin ja hänestä tuli [[Risto Jarva]]n elokuvien vakioäänittäjä ja -leikkaaja. Hän äänitti myös monia muita yhtiön tuottamia elokuvia, kuten [[Timo Linnasalo]]n ''[[Vartioitu kylä 1944]]'' (1978) ja [[Antti Peippo|Antti Peipon]] ''[[Ihmemies (vuoden 1979 elokuva)|Ihmemies]]'' (1979). Tämän lisäksi hän on toiminut äänittäjänä [[Rauni Mollberg]]in ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)|Tuntemattomassa sotilaassa]]'' (1985) ja [[Pekka Parikka|Pekka Parikan]] ''[[Talvisota (elokuva)|Talvisodassa]]'' (1989).
Rivi 25:
Kuortti toimi [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisen korkeakoulun]] elokuva- ja lavastustaiteen osastolla äänisuunnittelun professorina. Pitkän uransa ja ammattitaitonsa vuoksi Kuortti oli käytetty opettaja myös muissa alan kouluissa Suomessa.
 
Muiden töiden ohella Kuortti näytteli myös lukuisia pieniä osia eri elokuvissa, kuten pelikoneen pelaajaa (''[[Mustaa valkoisella]]'', 1968), Jumalaa (''[[Kreivi (elokuva)|Kreivi]]'', 1971), miestä puistonpenkillä ja saunassa (''[[Mies, joka ei osannut sanoa ei]]'', 1975) ja pajatsoa kantavaa miestäpajatsonkantajaa (''Ihmemies'', 1979). Kuortin tunnisti hänen tuuheasta mustasta parrastaan ja muhkean matalasta äänestään. Elokuvatutkija [[Peter von Bagh]] luonnehti ''Suomalaisen elokuvan kultainen kirja'' -teoksessaan Kuorttia ”suomalaisen elokuvan hyväksi hengeksi”.
 
==Kirjallisuutta==
* Bagh, Peter von Bagh: ''Suomalaisen elokuvan kultainen kirja''. Otava, 2005.
 
* Peter von Bagh: ''Suomalaisen elokuvan kultainen kirja''. Otava, 2005.
 
==Lähteet==
Rivi 35 ⟶ 34:
 
==Aiheesta muualla==
*[http://muistotwww.hs.fi/muistokirjoitusmuistot/3318/mattiart-kuortti2000002627749.html Matti Kuortin muistokirjoitus ''Helsingin Sanomissa''.]
 
{{AAKKOSTUS:Kuortti, Matti}}