Ero sivun ”Kapearaiteinen rautatie” versioiden välillä

[[Kuva:Gauge_fin.svg|thumb|400px|right|Kapearaiteinen tarkoittaa suomen kielessä kaikkia alle 1 435 mm:nmillimetrin raideleveyksiä ({{K-en|gauge}}).]]

'''Kapearaiteinen rautatie''' on sellainen [[rautatie]], jonka [[raideleveys]] eli kiskojen sisäpintojen välinen etäisyys on pienempi kuin 1 435 [[millimetri|mmmillimetriä]] (4 [[jalka (mitta)|jalkaa]] 8 1/2 [[tuuma]]a). Tällaisella radalla käytetään ''kapearaidevetureita'' ja kapearaiteista liikkuvaa kalustoa, joka on joko kapealle raideleveydelle alun perin valmistettu tai muunneltu jostain muusta raideleveydestä.

Kapean raideleveyden alarajana pidetään yleisesti noin 600 mmmillimetriä, jota kapeammat luokitellaan niin sanotuiksi minimilevyisiksi rautateiksi{{Lähde|3. joulukuuta 2009|Onko tällainen termi oikeasti suomessa käytössä? Jossain puhuttiin pienoisrautatiestä}}, mutta Suomessa kapearaiteiseksi luokitellaan myös esimerkiksi [[Kuusankosken–Voikan rautatie]]n edeltäjä, vuosina 1898–1912 liikennöinyt 488 mm:nmillimetrin [[sähkörautatie]].

Vaikka maailman yleisimmin käytetyksi standardileveydeksi on muodostunut 1&nbsp;435&nbsp;mmmillimetriä jo yli sata vuotta sitten, ei kapearaiteisilla raideleveyksillä ole vastaavassa mielessä milloinkaan ollut mitään tiettyä standardileveyttä, vaan raideleveydet ovat muotoutuneet eri teollisuudenalojen, kalustonvalmistajien ja maiden käyttötarpeiden ja resurssien mukaan. Yleisimmiksi kapearaiteisiksi raideleveyksiksi ovat muodostuneet 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin (3&nbsp;jalkaa&nbsp;6&nbsp;tuumaa) ''Cape gauge'' ja 1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin (3&nbsp;jalkaa&nbsp;3&nbsp;3/8&nbsp;tuumaa) ''Metre gauge''.<ref name="Browning1906">Browning's Industrial Magazine - vol.5, 1906</ref>

Ensimmäinen vahvistettava tieto kapearaiteisesta radasta löytyy vuonna [[1556]] julkaistusta kirjasta ''[[De re metallica]]''. Sen kirjoittaja [[Georgius Agricola]] kuvaa [[tšekit|tšekki]]en käyttäneen [[kaivos|kaivoksissaan]] noin 610&nbsp;mm:nmillimetrin levyisiä ratoja maa-aineksen kuljetukseen. Yhdessä kirjan piirroksista on radalla käsin työnnettävässä [[kärry]]ssä kahden rauta-[[akseli (osa)|akseli]]n päissä puupyörät ja kärryn pohjassa rautatappi, joka ohjasi kärryn suuntaa kaivostunnelin lattiassa olevan uran mukaisesti.<ref name="Agricola1556">Agricola, 1556</ref>

Ensimmäinen Englannin parlamentin hyväksymä todellinen rautatie oli [[Middletonin rautatie]], joka kuljetti kivihiiltä kaivoksistaan lähistön kyliin jo vuonna [[1758]], mikä tekee siitä maailman vanhimman rautatien maailmassa. Middletonin rautatie oli alun perin 1&nbsp;245&nbsp;mm:nmillimetrin (4′&nbsp;1″) raideleveydelle rakennettu, puukiskoinen ja hevosvetoinen rata, jota alettiin muuttaa metallikiskoiseksi noin vuonna 1807. Se on edelleen museotoiminnassa, mikä tekee siitä myös pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa olleen rautatien.

Ensimmäisten rautakiskoja käyttävien rautateiden joukossa oli [[Derbyshire]]n kreivikuntaan vuonna [[1793]] rakennettu, 8&nbsp;km:nkahdeksan kilometrin mittainen ''Little Eaton Gangway'', joka hoiti hiili- ja tavarakuljetuksia 1&nbsp;067&nbsp;mmmillimetriä leveällä, rautalevyillä päällystetyllä radalla.<ref name = "WhitehouseSnell1984" /><ref>Middleton Railway Trust, 1994</ref><ref>[http://www.sdrm.org/history/timeline/ Railroad History] - Important milestones in English and American railway development (Tärkeät virstanpylväät englantilaisen ja amerikkalaisen rautatien kehityksessä){{deadlink}}</ref>

[[Kuva:Lovisa-Vesijarvi Railroad LWR3 Consolidation (2-8-0) by Brooks Locomotive Works 1899.jpg|thumb|300px|[[Loviisan-Vesijärven rautatie]]n 750&nbsp;mm:nmillimetrin [[raideleveys|raidelevyinen]] ''Consolidation'' ([[whyten järjestelmä|2-8-0]]) -tyyppinen höyryveturi LWR3.]]

[[Kuva:Tren a las nubes cruzando Viaducto la Polvorilla.jpg|thumb|300px|1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteinen silta 70&nbsp;m korkealla [[Argentiina]]ssa.]]

Suomen ensimmäiset kapearaiteiset radat olivat [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella rakennettuja käsintyönnettäviä tai hevosvetoisia [[rillirata|rilliratoja]], joilla kuljetettiin painavia kuormia lyhyillä matkoilla ja tehdassaleissa. Rilliratoja alettiin käyttää myös metsätöissä [[puutavara]]n siirrossa. Kun höyryveturit yleistyivät, niitä alettiin tilata myös puutavaran kuljetukseen rakennetuille kapearaiteisille radoille, joista 1900-luvun alkuun tultaessa muodostuivat ns.niin sanotut [[metsärautatie]]t. Yksi varhaisimmista metsäradoista Suomessa oli Brusiinin suvun omistaman [[Harviala (yhtiö)|Harviala Oy:n]] rakennuttama 55&nbsp;kmkilometriä pitkä [[hevosrautatie]]. Tämä [[Harvialan metsärata]]a edeltänyt 750&nbsp;mm:nmillimetrin raidelevyinen metsärata valmistui vuonna [[1899]].

Kapearaiteisten rautateiden kulta-aika on ollut valtiosta ja alueesta riippuen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun puolenvälin välillä. Joissain maissa kapearaiteiset rautatiet ovat edelleen tehokkaassa käytössä johtuen mm.esimerkiksi vuoristoisesta maastosta tai harvaan asutusta seudusta. Kapearaiteisia ratoja on maailmassa jäljellä edelleenkin yli 200&nbsp;000&nbsp;kmkilometriä. Suuri osa kapearaiteisista radoista on kuitenkin vähitellen lakkautettu tai muutettu standardi- tai sitä leveämmäksi radaksi, kuten [[Loviisan-Vesijärven rautatie]] vuonna 1960. Osa radoista on säilytetty jälkipolville perustamalla [[museorautatie|museorautateitä]], joissa on vanhaa kapearaidekalustoa entisöity liikennekuntoon.<ref name="Elfstrom">Elfström</ref><ref name="Spooner1871">Spooner, 1871</ref>

Suomessa toisen maailmansodan aikoihin toiminnassa olleen [[Vuoksenniska (yritys)|Vuoksenniska Oy]]:n [[molybdeeni]]kaivoksessa oli 750&nbsp;mm:nmillimetrin kaivosrata. Radalla työskenteli neljä malmivaunuja vetävää [[dieselveturi]]a.<ref>[http://www.matasvaarankaivos.fi Varpasen kyläyhdistys ja Mätäsvaara]</ref>

Rilliratoja rakennettiin myös hakkuualueille metsätöitä helpottamaan. Näitä alettiin kutsua nimellä ''metsärata'' tai ''metsärautatie''. Hevosilla ei puutavaraa yleensä kannattanut tuoda yli 10kymmenen kilometrin päästä, ja [[uitto]]reiteistä etäälle jääville metsäalueille jäi ns.niin sanottuja [[puunkorjuun nolla-alue|nolla-alueita]], joita hyödyntämään ryhdyttiin rakentamaan metsäratoja. Kilpailun lisääntyessä hevosvetoisille metsäradoille hankittiin vetoavuksi höyryvetureita. Useissa tapauksissa painavat veturit osoittautuivat kuitenkin liian painaviksi rilliradan kevyelle kiskotukselle, ja kiskot jouduttiin vaihtamaan järeämpiin. Esimerkiksi vuonna [[1907]] hevosvetoisena avattu [[Riihimäen-Lopen rautatie]] rakennettiin alun perin 5,5&nbsp;kg:nkilogramman ratakiskosta, joka oli kiinnitetty 600&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveydellä [[teräs|teräksestä]] valmistettuihin [[ratapölkky]]ihin. Toistuvien radasta johtuvien hankaluuksien seurauksena rata päätettiin uusia höyryvetureiden hankkimisen yhteydessä 10&nbsp;kg/m vahvuisella ratakiskolla, jotka oli kiinnitetty samalla raideleveydellä puisiin ratapölkkyihin. Rata oli yleisessä liikenteessä 1950-luvun alkupuolelle asti.<ref name="upm2008" />

Suomessa teollisuusratoja rakennettiin etenkin puuta, paperia ja metalleja käsitteleviin tehtaisiin, niiden varastoalueille, sekä lähimpien vesistöjen tai [[Valtion rautatiet|valtion radan]] varteen. [[Tampella]]n konepajalle [[Tampere]]elle oli rakennettu kapearaiteinen rata kuljettamaan raaka-aineita ja valmiita kappaleita verstaan, veturikokoonpanohallin ja varastojen välillä. Ratoja rakennettiin myös mm.muun muassa [[turvesuo|turvesoille]] sekä [[tiilitehdas|tiili]]- ja [[sokeritehdas|sokeritehtaisiin]]. Kuljetusten siirryttyä kumipyörille yksityis- ja teollisuusradat jäivät pääosin tarpeettomiksi 1950-luvun loppuun mennessä, mikä johti useimpien tehdasratojen purkamiseen tai [[raideleveyden muutos|leveäraiteistamiseen]].<ref name="Sainio2003" /><ref name="Elfstrom" /><ref>[http://www.kuljetusopas.com/yleistietoa/kehitys_suomessa/ Liikenteen kehitys Suomessa]</ref>

Jo [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] [[1910-luku|1910-luvulla]] kapearaiteisia ratoja oli käytössä sodan molemmilla pääosapuolilla. [[Kenttärata|Kenttäradat]] ja nopeasti muuttuvat radat [[juoksuhauta|juoksuhaudoissa]] useissa tapauksissa helpottivat ja nopeuttivat mm.muun muassa [[ammus]]ten ja haavoittuneiden kuljetuksia. Suomessa sisämaassa pysyväksi rakennetut kapearaiteiset rautatiet kuljettivat sota-aikoina normaalien tavara- ja henkilökuljetusten lisäksi mm.muun muassa [[sotilas|sotilaita]], [[Huolto (sodankäynti)|varustuksia]] sekä [[sotavanki|sotavankeja]]. Sota-ajan työvoimapulasta johtuen sotavankeja käytettiin myös vetovoimana kevyemmillä mies- ja hevosvetoisilla radoilla, kuten Suomessa Tampellan konepajalla.<ref name="Sainio2003" /><ref name="Pietola1987">Pietola, 1987</ref>

Suomessa kapearaiteisia ratoja ja kalustoa on myös hävinnyt sodan seurauksena. Ensimmäisen maailmansodan sekoitettua liiketoimia mm.muun muassa [[Evon metsärata]] meni konkurssiin ja sen kiskot myytiin [[Venäjä]]lle itärintaman [[kasematti]]en raudoituksiin. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeiset [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaus]]vaatimukset sisälsivät runsaasti kapearaiteista kalustoa. Kapearaiteisia höyry- ja moottorivetureita oli luvattu toimittaa yhteensä 701 kappaletta. Sotakorvaukseksi tarkastettiin aluksi käytössä ollutta kapearaiteista ratakalustoa, joista kelpuutettiin vain yksi liikenteessä ollut ja kaksi vasta valmistunutta veturia. Lopulta pääosa Venäjälle lähetetyistä kapearaidevetureista oli uusia ja tilauksesta valmistettuja. Maailman suurin koskaan valmistettu kapearaiteinen höyryveturisarja oli Suomessa [[Lokomo]]n, [[Tampella]]n, sekä [[Valmet]]in tehtaissa yhteistyönä valmistettu [[PT-4]]-veturisarja, joita valmistettiin yhteensä melkein 500 kappaletta.<ref>Lehtonen & Seljas, 2006</ref>

Maailman yksi suosituimmista kapearaiteisista museorautateistä on [[Australia]]ssa sijaitseva 762&nbsp;mm:nmillimetrin (2'&nbsp;6") raideleveydelle rakennettu [[Puffing Billy Railway]]. Alun perin vuonna 1900 avatusta rautatiestä on nykyään käytössä turisteja kuljettava 24&nbsp;km:nkilometrin rataosuus, jolla operoidaan 364 päivää vuodessa. Rautatie on museokäytössä ollut jopa kiireisempi kuin se oli koskaan alkuperäisessä kaupallisessa käytössä.<ref>[http://esoteric-inkworks.tripod.com/friendsofthetrestlebridge/ Friends Of The Trestle Bridge] - Australialaisista renkkusilloista kertova websivu</ref>

Autojen ja bussien yleistyttyä niiden ja raitiovaunujen välille syntyi matkustajista kova kilpailu, joka johti suurelta osin raitiovaunujen katoamiseen 1900-luvun puolessavälissä. Nykyään raitiovaunuliikenteen määrä on jälleen kasvussa osittain bussi- ja autoliikenteen saasteiden vuoksi, mutta raideleveydeksi valitaan käytännön syistä yhä useammin standardileveys 1&nbsp;435&nbsp;mmmillimetriä.<ref name="Slater1997" />

Eräiden laskujen mukaan 36" (914.,4&nbsp;mmmillimetriä) leveän radan rakennuskustannukset voivat olla jopa 40–50&nbsp;%prosenttia suuremmat kuin samoissa puitteissa tehdyn 24" (609.,6&nbsp;mmmillimetriä) leveän radan. Samansuuruinen ero laskettiin olevan jo 1870-luvun Englannissa standardilevyisen 4'&nbsp;8&nbsp;1/2" (1435.,1&nbsp;mmmillimetriä) ja kapearaiteisen 2'6" (762&nbsp;mmmillimetriä) radan välillä. Vuoristoon rakennettaessa ero kuitenkin kasvaa vielä paljon, sillä kapearaiteinen rata pystyttiin rakentamaan vuorten rinteitä kierrellen, kun standardilevyinen rata olisi vaatinut enemmän [[tunneli|tunneleita]], [[silta|siltoja]] ja [[maansiirtotyö|maansiirtotöitä]]. Vuorten rinteiden kiertelyn haittapuolena on puolestaan rakennettavan radan piteneminen.<ref name="Browning1906" /><ref name="Spooner1871" />

Tavaran siirtokuormaus vaunusta toiseen, joko suoraan tai kiertoteitä, on hidasta ja kallista. Joillain Suomen metsäradoilla puutavara siirtokuormattiin käsin, esimerkiksi [[Eskola]]ssa [[Eskolan metsärata|Eskolan metsäradan]] vaunuista Valtion rautateiden leveäraiteisiin puutavaravaunuihin. [[Halko]]tavara siirrettiin vaunusta toiseen kantamalla, mutta suurempi puutavara vyörytettiin ns.niin sanottuja [[kalju (tukipuu)|kaljuja]] eli tukipuita pitkin. Tämä ns.niin sanottu [[lossaus]] synnytti aivan oman ammattikuntansa ja vilkastutti kylän elämää niin, että Eskolan pysäkistä tuli [[Eskolan rautatieasema|Eskolan asema]].

Suomessa [[Töölön sokeritehtaan rautatie|Töölön sokeritehtaan]] 1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin radalla ei käytetty lainkaan kapearaiteisia tavaravaunuja, vaan tehtaan ja valtion radan väliset kuljetukset hoidettiin Valtion rautateiden leveäraiteisilla vaunuilla, joita kuljetettiin kapearaiteisilla lavettivaunuilla. Suomessa lavettivaunuja käytettiin kaikkiaan kolmella kapearaiteisella rautatiellä, ja ne kaikki olivat kiskotuksella varustettuja neliakselisia [[teli]]vaunuja.

[[Kuva:Africa four rail triple gauge.svg|thumb|400px|right|Nelikiskoraide, jossa on maailman yleisimmän raideleveyden (1&nbsp;435&nbsp;mm:nmillimetrin) lisäksi kaksi maailman yleisintä kapearaideleveyttä (1&nbsp;000&nbsp;mm ja 1&nbsp;067&nbsp;mm). Noin 75&nbsp;% rautateistä maailmassa käyttää yhtä tai useampaa näistä raideleveyksistä.]]

[[Afrikka|Afrikan]] rautatieliikenteen kehittyessä on kohdattu ongelmia yhdistää eri valtioiden rautatieverkostoja yhteen. Esimerkiksi [[Kenia]]n, [[Uganda]]n ja Etelä-[[Sudan]]in rautatiet yhdistäväksi ehdotetussa sähköradassa on ongelmana Sudanin 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveys, kun kahdessa muussa valtiossa rataverkko on pääasiassa 1&nbsp;000&nbsp;mm leveää. Ongelma pyritään ratkaisemaan useampikiskoisella raiteistolla, jossa erilevyiset kalustot voivat kulkea samalla radalla, mutta eri kiskoilla. Asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta Sudanissa keskustellaan raideleveyden muuttamista samassa yhteydessä kansainvälisen standardin mukaiseksi 1&nbsp;435&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveydeksi, jolloin kapearaiteinen kalusto kiskoineen poistuisi vähitellen kokonaan. Tällaisissa muutosvaiheissa voidaan rata rakentaa ns. [[monikiskoraide|nelikiskoraiteena]], jolloin samalla radalla voidaan ajaa 1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin, 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin, sekä 1&nbsp;435&nbsp;mm:nmillimetrin levyisellä kalustolla.<ref>[http://www.kotinet.com/arto.ojakangas/ Eskolan Metsärata] - Arto Ojakangas</ref><ref>[http://www.mirayafm.org/index.php/special-reports/372-sudan-railways Sudan Railways] - Miraya FM, 2009{{deadlink}}</ref>

[[Kuva:Decauville.JPG|thumb|300px|right|Australialaisen [[Puffing Billy Railway]]n kapearaiteinen 762&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveydellä oleva [[höyrysäiliöveturi]], jossa käytössä amerikkalaiset AAR- eli Janney-[[kytkin (rautatietekniikka)|kytkimet]].]]

Joillakin kapearaiteisilla radoilla oli lisäksi tavallisista autoista muunnettuja [[rata-auto]]ja. Suomessa oli vain yksi tällainen, [[Loviisan-Vesijärven rautatie]]n [[Hudson]]. Sitä käytettiin radantarkastukseen ja arvovieraiden kuljetukseen. Auto romutettiin vuonna 1960.

Suurin osa kapearaiteisten rautateiden ja ratojen [[junanvaunu|vaunukalustosta]] on ollut eri käyttötarkoituksiin valmistettuja [[tavaravaunu]]ja, joista puolestaan suuri osa kappaletavaroiden kuljetukseen soveltuvia lavetti- ja umpivaunuja sekä kaivostuotteiden ja puiden kuljetukseen sopivia vaunuja. Kapearaiteisilla radoilla on ollut käytössä myös eri [[matkustajaluokka|matkustajaluokkiin]] tarkoitettuja [[matkustajavaunu]]ja, [[Postivaunu (junaliikenne)|postivaunu]]ja, matkatavaravaunuja, [[konduktööri]]- ja [[jarruvaunu]]ja, metsäratojen työmiesten asumiseen ja palkanmaksuun tarkoitettuja vaunuja, erilaisten nesteiden kuljetukseen soveltuvia [[säiliövaunu]]ja, eri raideleveydellä olleiden vaunujen kuljettamiseen tarkoitettuja [[lavettivaunu]]ja sekä erilaisia sotilaskäyttöön soveltuvia vaunuja. [[Loviisan-Vesijärven rautatie]]llä oli yksi [[vankivaunu]] jota käytettiin liikenteen loppuun asti. Se kuljetettiin koko radan mitta edestakaisin kerran viikossa ja romutettiin muun kaluston mukana vuonna 1960.

Säiliövaunuja oli kaikkiaan vain kolme: kaksi polttonesteiden kuljetukseen varustettua, jotka hankittiin Loviisan radalle, ja joista toinen siirrettiin myöhemmin [[Jokioisten rautatie]]lle. Tämä vaunu muutettiin myöhemmin umpitavaravaunuksi, joka on säilynyt. nykypäivään. [[Kuusankosken-Voikan rautatie]]llä oli yhtiön suuren sikalan virtsakaivon tyhjennykseen tarkoitettu lokasäiliövaunu, ainoa lajissaan.

Ensimmäiset kapearaiteiset vaunut olivat käytännössä yksittäisiä työnnettäviä kärryjä, mutta jo pian hevosvedon alkaessa tuli tarve liittää vaunuja yhteen. Yksinkertaisimmillaan niissä käytetty [[kytkin (rautatietekniikka)|kytkin]] oli pelkkä köysi, joka yhdisti hevosen vaunuun tai kaksi vaunua toisiinsa. Sittemmin kapearaiteisten ratojen kytkimet ovat kehittyneet monenlaisiksi.{{Selvennä|liian lavea määrittely ilman lähdettä}}

[[Kuva:Schöma locomotive at Kermala.jpg|thumb|300px|right|Entinen 600&nbsp;mm:nmillimetrin [[Nokian tehdasrata|Nokian tehdasradan]] Schöma CFL 60-DC762 -[[dieselveturi]] levennettynä [[Jokioisten museorautatie]]n 750&nbsp;mm:nmillimetrin radalle.<br />Veturissa näkyy Jokioisten museorautateillä käytössä oleva norjalainen [[kytkin (rautatietekniikka)|kytkin]].]]

Yksi nykyäänkin kapearaiteisilla rautateillä paljon käytetty kytkin on ns.niin sanottu ''norjalainen'' ({{K-en|Norwegian}}), jossa keskellä olevan [[puskinlevy]]n yläreunassa on alas kääntyvä mekaaninen koukku. Norjalainen kytkin on käytössä useilla kapearaiteisilla radoilla lähinnä 1&nbsp;067&nbsp;mmmillimetrin ja sitä kapeammilla radoilla. Suomessa norjalainen kytkin on käytössä esimerkiksi [[Jokioisten museorautatie]]llä.

AAR (''American Association of Railways'') on vuonna [[1873]] patentoitu, leveäraiteisilla rautateillä paljon käytetty automaattinen kytkin, josta on muunneltu ns.niin sanotut 3/4- ja 1/2-versiot kevyempään kuten kapearaiteiseen käyttöön. Kytkimen patentoi [[amerikkalainen]] sotaveteraani [[Eli H. Janney]], josta kytkimen toinen nimi ''Janney''. Kytkimen alkuperäinen tarkoitus oli vähentää lukuisia [[vaihtotyö]]ssä tapahtuvia onnettomuuksia, jossa tehtävässä uusi kytkin toimikin hyvin. Siksi sen käyttö on lisääntynyt myös vilkkaasti liikennöidyillä kapearaiteisilla rautateillä kuten [[Puffing Billy Railway|Puffing Billy Railwaylla]]:llä Australiassa.<ref>US Patent Office: [http://www.google.com/patents?vid=138405 Improvement in Car-Couplings] - Eli H. Janney</ref>

Suomessa kapearaiteisilla radoilla yleisimmin käytetyt raideleveydet ovat olleet 600 ja 750&nbsp;mmmillimetriä, joita on aikojen kuluessa rakennettu yhteensä vähintään 800&nbsp;kmkilometriä. Niistä pisimmät olivat [[Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata]] (178&nbsp;km), [[Loviisan–Vesijärven rautatie]] (82&nbsp;km), sekä [[Ylä-Syvärin kenttärata]] (72&nbsp;km).

Muita tiedossa olevia Suomessa käytettyjä kapearaideleveyksiä ovat olleet 488, 500, 575, 785, 900, 1&nbsp;000, sekä 1&nbsp;067&nbsp;mmmillimetriä, joista suomalaisittain harvinaisimpia olivat [[Kuusankosken–Voikan rautatie]]tä edeltänyt Kuusaanlammen ja Kymintehtaan välille rakennettu 488&nbsp;mm:nmillimetrin sähkörautatie, sekä [[Pankakosken–Sokojoen rautatie]]n omistaneen [[Enso-Gutzeit|Enso-Gutzeit Oy]]:n Kotkan tehtailla olleet 1067&nbsp;mm:nmillimetrin<ref group="n">Suomessa harvinainen 1067&nbsp;mm on maailman yleisin kapearaiteinen raideleveys.</ref> radat.

[[Helsinki|Helsingin]] nykyinen sekä [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n entiset [[raitiotie]]t ovat olleet raideleveydeltään 1&nbsp;000&nbsp;mmmillimetriä, joka on edelleenkin hyvin yleisesti maailmalla käytetty kapearaiteinen raideleveys. [[Helsingin raitioliikenne|Helsingin raitioteillä]] harkittiin hevosvetoisten raitiovaunujen aikaisen 1000&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveyden leventämistä vuosina 1908–1909, mikä kuitenkin jäi kustannussyistä toteuttamatta.

Kapearaiteisia eli 600–1&nbsp;435&nbsp;mm:nmillimetrin rautateitä ja ratoja on rakennettu yli 20:lle eri raideleveydelle. Toisin kutenkuin standardilevyiselle raideleveydelle, kapearaiteisille raideleveyksille ei ole muotoutunut yhtä tiettyä [[standardi]]leveyttä, vaan halvempien rakennuskustannusten, monesti ratojen syrjäisten sijaintien sekä niitä rakentaneiden yhtiöiden kirjo on johtanut ratojen raideleveyksien laajaan valikoimaan. Maailman kaikista rautateistä noin 17&nbsp;%prosenttia on kapearaiteista raideleveyttä, ja kahta yleisimmin käytettyä on nykyään käytössä yli 200&nbsp;000&nbsp;kmkilometriä.<ref name="Browning1906" /><ref name="WFB2009">[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2121.html The World Factbook 2009], CIA{{deadlink}}</ref>

Yleisin kapearaideleveys koko maailmassa on [[norja]]laisen insinöörin [[Carl Abraham Pihl]]in Norjaan valitsema 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin (3'&nbsp;6") ''Cape''-niminen raideleveys, jota käytettiin ensimmäisen kerran [[1861]]. Cape-nimitys on peräisin [[Etelä-Afrikka|eteläafrikkalaisesta]] [[Cape (maakunta)|Capen maakunnasta]], jossa raideleveys otettiin käyttöön [[1873]]. Osittain Pihlin vaikutuksesta 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin raideleveyttä on nykyäänkin käytössä eri maissa yhteensä yli 100&nbsp;000&nbsp;kmkilometriä.<ref name="WFB2009" />

Maailman toiseksi yleisin nykyäänkin käytössä oleva kapearaiteinen raideleveys on 1&nbsp;000&nbsp;mmmillimetriä (3'&nbsp;3&nbsp;3/8"), josta käytetään useissa kielissä luonnollisesti nimeä ''metri''. Metrin raideleveyttä on käytössä eri maissa yhteensä noin 95&nbsp;000&nbsp;kmkilometriä ja käytetään paljon vuoristoisilla alueilla [[Aasia]]ssa, [[Afrikka|Afrikassa]], sekä [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]], mutta myös useiden kaupunkien [[raitiotie|raitioteillä]]. [[Intia]]ssa metrin levyistä rataa on rakennettu noin 17&nbsp;000&nbsp;kmkilometriä, mutta sitä on viime aikoina osittain alettu leventää intialaisen standardin mukaiseksi 1&nbsp;676&nbsp;mm:nmillimetrin (5'&nbsp;6") leveäraiteiseksi radaksi.<ref name="WFB2009" />

KuvaTiedosto:Bochum Rauendahler Schiebeweg Fahrzeug.jpg|Kapearaiteisilla kiskoilla kulkevat jarrullisest hevoskärryt 1700-1800 -lukujen vaihteesta [[Saksa]]sta.

KuvaTiedosto:A_mule_pulls_a_load_of_coalA mule pulls a load of coal.jpg|Muulivetoinen kapearaiteinen kivihiilivaunu.

KuvaTiedosto:Austrian_horse_railway1Austrian horse railway1.jpg|Kapearaiteisen 1&nbsp;106&nbsp;mm:nmillimetrin vuonna 1828 avatun [[Linz]] - [[Ceske Budejovice]] rautatien rekonstruointi [[Itävalta|Itävallassa]].

KuvaTiedosto:Blenkinsop's_rack_locomotives rack locomotive,_1812_ 1812 (British_Railway_Locomotives_1803British Railway Locomotives 1803-1853).jpg|1&nbsp;245&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteinen höyryveturi ''Salamanca'' vuodelta 1812 [[Englanti|Englannissa]].

KuvaTiedosto:5thAustralianFieldAmbulanceBroodseinde4Oct1917.jpeg|Kapearaiteista [[kenttärata]]a ambulanssikäytössä [[Belgia]]ssa.

KuvaTiedosto:Forssansahkoveturi.jpg|[[Forssan sähkörata|Forssan sähköradan]] 750&nbsp;mm:n [[Orenstein & Koppel]] -sähköveturi (1898, [[whyten järjestelmä|0-4-0]]sm) museoituna [[Suomi|Suomessa]].

KuvaTiedosto:WestSideLine.jpeg|914&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteista metsäradoista viimeisin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].

KuvaTiedosto:Riddarhyttan lokstallet.jpg|1&nbsp;093&nbsp;mm:nmillimetrin virheellisesti lasketusta raideleveydestä on jäljellä enää [[veturitalli]] [[Ruotsi]]ssa.

KuvaTiedosto:LaPolvorilla.jpg|1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteinen silta 70&nbsp;mmetriä korkealla [[ArgenttiinaArgentiina]]ssa.

KuvaTiedosto:Belarus-Peat_Mining_near_RudzenskPeat Mining near Rudzensk-Narrow_Gauge_RailroadNarrow Gauge Railroad-2.jpg|Kapearaiteisen [[turpeentuotanto|turveradan]] vaihde [[Belgia]]ssa.

KuvaTiedosto:Amberley_narrow_gauge_trackAmberley narrow gauge track.jpg|Kolmikiskoraiteistoa museoradalla [[Englanti|Englannissa]].

KuvaTiedosto:Soos_Soos (03)_2005 2005.jpg|600&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteista rataa [[Tšekki|Tšekissä]].

KuvaTiedosto:The Loop, Agony Point, Darjeeling Hill Railway, 1880.jpg|610&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteinen rautatie [[Himalaja]]n vuoristossa [[Intia]]ssa.

KuvaTiedosto:Vuorela.jpg|750&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteisen museorautatien [[tasoristeys]] [[Suomi|Suomessa]].

KuvaTiedosto:Sarganska_osmica_2Sarganska osmica 2.jpg|760&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteista rataa vuoristossa [[Serbia]]ssa.

KuvaTiedosto:Roundhose at Guatemala City Station.JPG|914&nbsp;mm:nmillimetrin [[ratapiha]] ja [[kääntöpöytä]] [[Guatemala]]ssa.

KuvaTiedosto:20081101-Pelion-Railway.jpg|600&nbsp;mm:nmillimetrin belgialainen Tubize-veturi kapearaiteisella radalla Kreikassa.

KuvaTiedosto:Fiji_Sugar_Locomotive_21_at_Nadi_Back_Road_crossingFiji Sugar Locomotive 21 at Nadi Back Road crossing.jpg|610&nbsp;mm:nmillimetrin kapearaiteinen [[dieselveturi]] vaunuineen sokeriviljelmän radalla Fidžissä.

KuvaTiedosto:Talyllyn_3_at_AbergynolwynTalyllyn 3 at Abergynolwyn.jpg|686&nbsp;mm:nmillimetrin Hughes Falcon Works 323/1878 [[whyten järjestelmä|0-4-0st]] -tyyppinen [[tankkiveturi]] Englannissa.

KuvaTiedosto:Moottorivaunu1 JR.jpg|750&nbsp;mm:nmillimetrin [[moottorivaunu]] [[Jokioisten rautatie]]llä Suomessa.

KuvaTiedosto:Hk tram jam.jpg|1&nbsp;000&nbsp;mm:nmillimetrin kaksikerroksisia raitiovaunuja ruuhkautuneena Hong Kongissa.

KuvaTiedosto:1312 - 021286 - Eagle Junction.jpeg|1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin dieselveturi sekatavarajunassa Australiassa.

KuvaTiedosto:Mount Washington Cog Railway Kancamagus.jpg|1&nbsp;422&nbsp;mm:nmillimetrin Mount Washington Cog Railwayn [[hammasrata|hammasradan]] veturi Yhdysvalloissa.

* [http://www.ucw.co.za/QualityManual/UCWQualityManualSep06.pdf Quality Manual: QM 1] - The UCW Partnership, Etelä-Afrikkalainen veturinvalmistaja Union Carriage & Wagon, Co. (Luetellaan mm.muun muassa 1&nbsp;067&nbsp;mm:nmillimetrin vetureilla tehtyjä maailman ennätyksiä.)