Wikipedia

Ero sivun ”Henrik II (Englanti)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
muutoksia kuvitukseen, muotoiluja ym.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Jindra2 beckett.jpg|thumb|Henrik II ja [[Canterburyn arkkipiispa]]n [[Thomas Becket]] väittelemässä. Kirjan kuvitusta 1300-luvulta.]]
[[Tiedosto:Henry II of England - Illustration from Cassell's History of England - Century Edition - published circa 1902.jpg|thumb|200px|Henrik II. Lähde: Cassell's History of England - Century Edition (n. 1902)]]
'''Henrik II''' ([[5. maaliskuuta]] [[1133]] [[Le Mans]], [[Ranska]] – [[6. heinäkuuta]] [[1189]] [[Chinon]], Ranska) oli [[Anjou]]n herttua, [[Normandia]]n herttua vuosina 1150–1189 ja [[Englannin kuningaskuningaskunta|Englannin]] kuningas vuosina 1154–1189.
 
Henrik II oli [[Englanti|Englannin]] kruunusta [[Tapani (Englanti)|Tapanin]] kanssa kilpailleen [[Vilhelm Valloittaja]]n pojantyttären, [[Matilde]]n poika. Hän aloitti kruunun tavoittelun jo Tapanin eläessä hyökäten Englantiin. Henrik II pakotti Tapanin kanssaan sopimukseen, jonka mukaan hänestä tulee kuningas Tapanin kuoltua, eikä tämän omasta pojasta Justuksesta. Asia helpottui entisestään Justuksen kuoltua.
 
Henrik II aloitti uuden [[Plantagenet-suku|Plantagenet-hallitsijasuvun]]. Nimi Plantagenet tuli hänen tunnuksenaan olleesta [[Hernekasvit|hernekasvin]] kukasta ({{k-fr|genêt}}, {{k-en|broom flower}}) ja periytyi Henrik II:n isältä, Anjoun kreivi [[Gottfried V|Gottfriediltä]]. Äitinsä puolelta Henrik II oli edellisen normannihallitsijasuvun sukua.
 
== Elämä ennen kruunajaisia ==
[[Tiedosto:King Henry II England.jpg|thumb|left|Henrik II. Tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva noin vuodelta 1620.]]
Henrik syntyi vuonna 1133 Le Mansissa ja kasvoi Anjoussa. Vuonna 1149 hän vieraili Englannissa auttaakseen äitiään tämän kruununtavoittelussa.
 
Rivi 15:
 
== Henrik ja Becket ==
[[Tiedosto:King Henry II England and Thomas Becket.jpg|thumb|Henrik väittelee Thomas Becketin kanssa.]]
Henrikin hallitsijakautta leimasi kamppailu kirkon valtaa vastaan. Henrik teki oikeuslaitokseen merkittäviä parannuksia ja tämä vähensi kirkollisten oikeusistuimien merkitystä. Kirkko luonnollisesti vastusti tätä ja sen kiihkeimpänä puhemiehenä toimi [[Canterburyn arkkipiispa]] [[Thomas Becket]], Henrikin aiempi hyvä ystävä. Thomas Becket oli seurannut Theobaldia arkkipiispana vuonna 1162 oltuaan aiemmin kuninkaan kanslerina – Henrik oli ajatellut Becketin olevan täydellinen valinta tehtävään, sillä hän oli ollut uskollinen Henrikille kiistatilanteissa kirkkoa vastaan.
 
Becketin mielipiteet kuitenkin muuttuivat arkkipiispaksi valinnanvalitsemisen jälkeen, ja hän toimi sitä enemmän kuningasta vastaan, mitä enemmän tämä yritti pakottaa häntä yhteistyöhön. Vuonna 1164 Henrik saattoi voimaan Clarendonin säädökset, joissa oli kirjattu ylös oikeudet ja erioikeudet, jotka kuninkaalla oli kirkon suhteen. Becket kieltäytyi tunnustamasta näitä säädöksiä ja pakeni Ranskaan tavatakseen henkilökohtaisesti paavi [[Aleksanteri III (paavi)|Aleksanteri III:n]], jolta halusi saada tukea. Tämä oli Ranskassa maanpaossa kardinaalien ja kuningas [[Ludvig VII (Ranska)|Ludvig VII:n]] erimielisyyksien vuoksi. Aleksanteri pysyi kiistassa puolueettomana oman horjuvan asemansa vuoksi. Becket pysyi Ranskassa kuitenkin aina vuoteen 1170 asti, jolloin hän teki sovinnon Henrikin kanssa Normandiassa.
 
Becket palasi Englantiin 30. marraskuuta. Aiemmin Ranskassa olleessaan Becket oli julistanut [[kirkonkirous|kirkonkiroukseen]] [[Lontoo]]n ja [[Salisbury]]n piispat näiden kannatettua kuningasta. Nyt hän ei kuitenkaan vapauttanut näitä kirouksesta ja uutisten saavutettua kuningas Henrikin, joka oli yhä Ranskassa, tämän kerrotaan lausuneen usein siteeratut sanat: ''Who will rid me of this meddlesome priest.'' ("eikö kukaan päästä minua tästä kiivaasta papista?").
 
Neljä Henrikin ritareista otti sanat kirjaimellisesti ja matkusti Canterburyyn, jossa he tappoivat Becketin 29. joulukuuta iltapäivällä [[Canterburyn katedraali]]ssa pyhän Benediktuksen alttarin edessä kesken jumalanpalveluksen neljällä iskulla päähän.<ref>[http://www.eyewitnesstohistory.com/becket.htm The Murder of Thomas Becket, 1170] Viitattu''EyeWitness 31to History''. elokuutaIbis Communications, Inc. Viitattu 31.8.2006.</ref>
 
Tästä teosta Henrik asetettiin kirkonkiroukseen, mutta hän sai armahduksen [[Mont Saint-Michel]]in apotin Robert Torignylaisen ansiosta. Hyvityksenä Henrik teki pyhiinvaellusmatkan säkkikankaaseen puettuna Becketin haudalle, lupautui lähettämään [[Palestiina]]n [[ristiretkivaltio]]ille rahaa, jota [[Johanniittain ritarikunta]] ja [[Temppeliherrain ritarikunta]] vartioisivat kunnes Henrik saapuisi käyttämään sen pyhiinvaelluksella tai [[ristiretkiristiretket|ristiretkellä]]. Jälkeenpäin 21. toukokuuta 1172 Henrik myös ruoskittiin julkisesti pelkkä paita yllään. Henrik viivytteli Palestiinaan lähtöä vuosia eikä lopulta koskaan matkannut sinne.
 
== Henrikin lapset ==
=== Lailliset ===
[[Tiedosto:The Children of Henry2 England.jpg|thumb|upright=1.5|Henrik II laillisine lapsineen. Kirjan kuvitusta 1300-luvun alulta.]]
 
Eleonooran ja Henrikin avioliitossa syntyi viisi poikaa ja kolme tytärtä:
 
Rivi 54 ⟶ 53:
 
== Poikien kapina ja kuninkaan kuolema ==
[[Tiedosto:Aleanor of Aqutaine and Henri II.jpg|thumb|[[Eleonoora Akvitanialainen|Eleonoora Akvitanialaisen]] ja Henrik II:n hauta [[Fontevraudin apottiluostari]]ssa.]]
 
Huhtikuussa 1173 Henrikin pojat Henrik Nuori, Rikhard ja Gottfried nousivat isäänsä vastaan kapinassa, joka kesti puolitoista vuotta ja päättyi poikien antautumiseen. Juhana, pojista nuorin, oli tuolloin vasta noin kymmenvuotias. Kun Henrik Nuori kuoli 1183, Juhana oli Henrik II:n suosikki kruununperijäksi, Rikhard oli taas äitinsä Eleanooran vaihtoehto. Gottfried kuoli jouduttuaan hevosen tallomaksi vuonna 1186. Rikhard Leijonamieli löi lopulta Ranskan kuninkaan [[Filip II (Ranska)|Filip II:n]] avustuksella Henrikin 4. heinäkuuta 1189. Henrik kuoli Chinonin linnassa 6. heinäkuuta 1189, ja hänet haudattiin [[Fontevraudin apottiluostari]]in. Historioitsija [[Giraldus Cambrensis|Giraldus Cambrensiksen]] mukaan kuolinvuoteella Henrikin viimeiset sanat olivat ''alas, the shame for a king to be thus overcome! alas, the shame!'' ("voi, häpeä näin voitetulle kuninkaalle! voi, häpeä!").<ref>[http://www.fordham.edu/halsall/source/geraldwales-dip1.html Medieval Sourcebook: Gerald of Wales: The Death of Henry II and Comments on the Angevin Family, from De Instructione Principis (On the Instruction of a Prince)] Viitattu 31. elokuuta 8.2006.</ref>
 
== Oikeusistuimet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_II_(Englanti)”