'''Gootti''' oli [[gootit|goottien]] puhuma [[germaaniset kielet|germaaniseen kieliryhmään]] kuuluva, jo kauan sitten sammunut [[itägermaaniset kielet|itägermaaninen kieli]].<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos | Sivu = 58 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>
Gootti on ainoa itägermaaninen kieli, josta on säilynyt merkittävästi kieliaineistoa.<ref name=Anhava /> Muista, kuten [[burgundin kieli|burgundista]] ja [[vandaalin kieli|vandaalista]], on säilynyt vain nimistöä ja katkelmia. Gootti oli lähempänä pohjoisgermaanisia eli [[pohjoisgermaanisetSkandinaaviset kielet|pohjoisgermaanisia]] eli skandinaavisia kieliä]] kuin [[länsigermaaniset kielet|länsigermaanisia kieliä]], kuten [[englannin kieli|englantia]], [[hollannin kieli|hollantia]] ja [[saksan kieli|saksaa]]. [[Kansainvaellusaika|Kansainvaellusten]] aikana ([[300-luku|300]] – –[[500-luku|500-luvulla]] jaa.) se levisi [[Mustameri|Mustanmeren]] tienoilta [[Itä-Eurooppa]]an ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] sortuessa aina [[Espanja]]an (länsigootit) ja [[Italia]]an (ensin visi-, sitten ostrogootit) asti. Visigoottien [[piispa]] [[Wulfila]] teki gootin kielellä yhden vanhimmista [[Raamattu|Raamatun]] käännöksistä 300-luvulla.<ref name=Anhava /> Goottien valtakunnat jäivät lyhytikäisiksi, ja visigootin kieli sammui ilmeisesti jo ennen vuotta 1000. Ostrogoottia, joka oli levinnyt nykyiseen [[Ukraina]]an ja [[Krim]]ille, [[Krimin gootti|puhuttiin Krimillä]] vielä [[1700-luku|1700-luvulla]].<ref name=Anhava />
