Ero sivun ”Perhosvaikutus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.15.237 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xyzäö tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
[[Image:Sensitive-dependency.png|thumb]]
'''Perhosvaikutus''' eli '''perhosefekti''' ({{k-en|"butterfly effect"}}) on [[kaaosteoria]]ssa käytetty vertaus siitä, että [[perhonen|perhosen]] siivenisku maapallon toisella puolella voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Laajemmin ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa”korkoa korolle"korolle”, jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia.
 
Ilmiön keksi [[meteorologia|meteorologi]] [[Edward Lorenz]], joka vuonna [[1961]] keksi sääennusteisiin liittyvässä tutkimuksessaan sen, että tulevan säätilan arvioinnissa alkuarvojen pienikin heitto, esimerkiksi pyöristäminen tai pieni häiriö suuntaan tai toiseen aiheuttaa ketjureaktioita, jotka muuttavat lopputuloksen pitkällä tähtäimellä kokonaan erilaiseksi: pienet syyt johtivat suuriin vaikutuksiin. Ilmiötä alettiin kutsua "alkuarvoherkkyydeksi"”alkuarvoherkkyydeksi”.
 
Perhosvaikutus tuli tunnetuksi Lorenzin esitelmöidessä tieteellisessä kokouksessa Washington D.C:ssä v. 1972, jossa hän [[retorinen kysymys|kysyi retorisesti]], "Voiko”Voiko perhosen siipien heilahdus [[Brasilia]]ssa aiheuttaa [[tornado]]n [[Texas|Texasissa]]?"<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gribbin, John | Nimeke = Syvä Yksinkertaisuus | Suomentaja = Arja Hokkanen | Vuosi = 2004 | Sivu = 72 | Selite = Ursan Julkaisuja 95 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ursa | Viitattu = 23.7.2012}}</ref>
 
== Katso myös ==