Ero sivun ”Estetismi” versioiden välillä

[[Tiedosto:Beardsley-peacockskirt.PNG|thumb|250px|Audrey Beardsley, ''Riikinkukkopaita'', 1892. Kuvitus [[Oscar Wilde]]n näytelmään ''Salomé''.]]

[[KuvaTiedosto:Whistlers Mother high res.jpg|thumb|250px|[[James Abbott McNeill Whistler]], ''Sommitelma harmaaseen ja mustaan'', 1871.]]

[[KuvaTiedosto:Peacock2.jpg|thumb|250px|James Abbott McNeill Whistler, ''Peacock Room'', yksityiskohta.]]

Liike alkoi pienimuotoisesti taiteilijoiden ja muotoilijoiden radikaalin ryhmän ateljeissa ja taloissa. Heihin kuuluivat muun muassa William Morris ja [[Dante Gabriel Rossetti]]. He olivat nuoria uudistajia, jotka tutkivat uusia elämäntapoja ja uhmasivat ajan muotoilun sääntöjä, joita vuoden [[Lontoon maailmannäyttely|vuoden 1851 maailmannäyttelymaailmannäyttelyssä]]ssä oli esillä. Estetismi veti puoleensa [[Arkkitehti|arkkitehteja]] ja [[Käsityöläinen|käsityöläisiä]], [[Runoilija|runoilijoita]], [[Kriitikko|kriitikoita]] ja [[Filosofi|filosofeja]], jotka halusivat luoda puhtaalle kauneudelle omistautuvan liikkeen. Esteettisen liikkeen taisteluhuuto oli ”[[taide taiteen vuoksi]]”, joka omaksuttiin ranskalaiselta runoilijalta [[Théophile Gautier|Théophile Gautier’lta]].<ref name= fiona>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2011/mar/26/aestheticism-exhibition-victoria-albert-museum | Nimeke = The Aesthetic Movement | Tekijä = MacCarthy, Fiona | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 26.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref> Gautier kirjoitti ''Madamoiselle de Maupinin'' esipuheessa (1834): {{Sitaatti|Ei ole muuta kaunista kuin se, mikä ei voi koskaan olla mitenkään käytännöllistä, koska se ilmaisee jotain tarvetta, ja ihmisen tarpeet ovat hyljeksittäviä ja inhottavia, kuten hänen köyhä ja epävakaa luonteensakin.}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Deneny, Colleen| Nimeke = At the temple of art| Vuosi = 2000| Sivu = 38| Julkaisupaikka = Cranbury, New Jersey| Julkaisija = Associaited University Presses| Tunniste = ISBN 0-8386-3850-3| www = http://books.google.fi/books?id=RvTZrnmy5RoC| www-teksti = Google-kirjat|Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.4.2011| Kieli = {{en}} }}</ref>

Esteettisen liikkeen tavoitteena oli kapina. Ranskassa [[Modernismi|moderni taide]] oli jo syntynyt [[Édouard Manet|Édouard Manet’n]]’n, [[Claude Monet|Claude Monet’n]]’n ja [[Pierre-Auguste Renoir]]in mukana. Britanniassa oltiin pidättyvämpiä. Esteettinen liike pyrki vaikuttamaan Ranskassa vallassa olleeseen elämäntapaan. [[James McNeill Whistler]] oli suurin esteettiseen liikkeeseen yhdistetyistä taidemaalareista. Hän oli kosmopoliittinen taiteilija, joka oli kuuluisa Englannin kanaalin molemmilla puolin ja Yhdysvalloissa. Hän sekoitti Lontoosta saamiaan ajatuksia uusiin Pariisin tekniikoihin.<ref name= "JJ" />

Esteettinen liike paljasti myös pimeän puolensa. Esimerkiksi Wilden romaanin sankari ''[[Dorian Grayn muotokuva]]ssa'' tuhoaa elämää tavoitellessaan kauneutta ilman rajoja. Esteettinen liike vaikutti Euroopassa, esimerkiksi kiintymyksellä kukkiin ja [[Vampyyri|vampyyreihin]], [[dekoraatio]]ihin ja haluun, jota voi nähdä niin [[Vincent van Gogh]]in ''[[Auringonkukat|Auringonkukissa]]'' kuin [[EdwardEdvard Munch]]in [[Makaaberi|makaabereissa]] naisissa ja [[Gustav Klimt]]in ''Suudelmassa''. Sen perintö toi mukaan [[dandy]]ja [[Salvador DaliDalí]]sta [[David Bowie]]en. Taiteessa sen merkitys on vielä nykyisinkin provokatiivinen, koska se väittää, että taiteella ei ole moraalista tai poliittista arvoa.<ref name= "JJ" />

Tiedosto:Whistler-Nocturne in black and gold.jpg|[[Whistler|James AbbotAbbott McNeill Whistler]], ''Nocturne in Black and Gold: The Falling Rocket'', 1875.

Tiedosto:Whistler James Symphony in Grey and Green The Ocean 1866-72.jpg|James AbbotAbbott McNeill Whistler, ''Symphony in Grey and Green: The Ocean'', 1866–1872.