Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
| www-nimi = www.rautalampi.fi
}}
'''Rautalampi''' on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] lounaisosassa. Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Rautalampi}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|Rautalampi}} }} km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|Rautalampi}} }} km² on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Rautalampi}}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|Rautalampi}} round 2}} }} asukasta/km². Rautalammin naapurikuntia ovat [[Hankasalmi]], [[Konnevesi]], [[Pieksämäki]], [[Suonenjoki]], [[Tervo]] ja [[Vesanto]].
Rautalammin suur[[pitäjä]] itsenäistyi [[Sysmä]]stä vuonna 1561. Silloinen [[Emäseurakunta|emäpitäjä]] ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina [[Jyväskylä]]ä myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Rivi 90:
=== Maaseutupitäjä ja siirtolaisuus ===
[[Tiedosto:JohnMorton.jpg|thumb|upright|[[John Morton (poliitikko)|John Morton]], rautalampilaisten siirtolaisten jälkeläinen ja yksi [[Yhdysvaltain perustajaisät|Yhdysvaltain perustajaisistä]].]]
[[Kymmenykset|Kymmenysluetteloiden]] perusteella koko pitäjän tilallisten ja [[lampuoti|lampuotien]] vuosittaiset kylvömäärät vaihtelivat 1600-luvulla noin viidestäsadasta kuuteensataan [[tynnyri (mitta)|tynnyriin]].<ref>Jalkanen, s. 161</ref> Tärkeimmät viljelykasvit olivat pääosin kaskeamalla saatu [[ruis]] ja peltoviljelyllä kasvatettu [[ohra]], minkä lisäksi kasvatettiin myös jonkin verran [[herne]]ttä, [[nauris]]ta, [[pellava]]a ja [[hamppu]]a sekä vähäisessä määrässä [[kaura]]a ja [[humala]]a.<ref>Jalkanen, s. 161–162</ref> Ruotsin vallan ajan merkittävin maaseudun elinkeinoihin vaikuttanut uudistus oli 1700-luvulla toimeenpantu [[isojako]], jolla korvattiin vanha [[sarkajako|sarkajärjestelmä]]. Uudistus hyödytti Rautalammilla tilansa omistavia talonpoikia, kun taas tilaton väki menetti mahdollisuuksiaan entisten [[yhteismaa|yhteismaiden]] hyödyntämiseen ja erityisesti kaskenpolttoon.<ref>Kupiainen, s. 169–170</ref>
Rivi 96:
Ruotsin lainsäädäntö oli jo aiemmin pyrkinyt hillitsemään kaskeamista, koska metsien polttamisen katsottiin haittaavan [[vuoriteollisuus|vuoriteollisuutta]]. 1600-luvulla määrätyillä kaskeamisrajoituksilla ei kuitenkaan ollut juuri käytännön vaikutusta Rautalammilla, joka sijaitsi kaukana valtakunnan kaivoskeskittymistä.<ref>Antikainen, s. 195</ref> Polttopuiden ja [[metsälaidun]]ten lisäksi metsät tarjosivat mahdollisuuden [[tervanpoltto|tervanpolton]] harjoittamiseen, joka 1600-luvun Rautalammilla oli eräs tapa saada käteistä [[raha]]a: rahalla puolestaan hankittiin [[suola]]a ja maksettiin [[vero]]t, vaikka muuten pitäjä oli pitkälti [[omavaraistalous|omavarainen]].<ref>Antikainen, s. 198</ref> Terva kuljetettiin [[Rautalammin reitti]]ä pitkin [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] syysmarkkinoille ja sieltä [[Viipuri]]n [[tapulikaupunki|tapulikaupungin]] kautta ulkomaille. Tervakauppa ei kuitenkaan ehtinyt koskaan nousta erityisen merkittäväksi elinkeinoksi Rautalammilla, sillä [[tervakomppania|tervakomppanioille]] 1600-luvun puolivälissä annetut monopolioikeudet laskivat alkutuottajien voittoja ja tekivät tervan polttamisesta vähemmän houkuttelevaa valtakunnan reuna-alueille. Kun vielä 1638 Lappeenrannan markkinoilla oli ollut seitsemäntoista rautalampilaista myyjää 385 tynnyrin kanssa, vuonna 1702 heitä oli enää kaksi ja tervaa 74 tynnyriä. Viimeistään valtakunnan itäisten alueiden menettäminen [[Turun rauha]]ssa 1743 pudotti Rautalammin pois tervamarkkinoilta, sillä yhteydet [[Pohjanmaa]]n rannikkokaupunkeihin olivat liian vaivalloiset raskaan tervan kuljettamiseksi.<ref>Antikainen, s. 198–199</ref>
Rautalampi osallistui myös merkittävästi [[Savolaisten asutusliike#Savolainen uudisasutus emämaahan|siirtolaisuuteen Ruotsin metsiin]]. Nämä muuttamiset olivat alkaneet jo 1500-luvun loppupuolella, kun [[Kaarle-herttua]] oli houkutellut savolaisia kaskeamaan [[herttua]]kuntansa metsiä [[Södermanland]]iin, [[Närke]]en ja [[Västmanland]]iin. Uudisasukkaiden tarkkaa alkuperää ei merkitty muistiin, mutta merkittävä osa heistä on todennäköisesti lähtenyt juuri Rautalammilta: vuodelta 1773 oleva kuvaus [[Värmland]]in suomalaisista mainitsee heidän olevan lähtöisin Rautalammilta sekä sen pitäjistä [[Viitasaari|Viitasaarelta]], [[Saarijärvi|Saarijärveltä]] ja [[Laukaa]]lta.<ref>Jalkanen, s. 100–101</ref> Suhtautuminen [[metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisiin]] muuttui kuitenkin nopeasti, kun puutavaran arvostus nousi. Osa metsäsuomalaisista lähti vapaaehtoisena [[Uusi maailma|Uuteen maailmaan]] perustettuun [[Uusi Ruotsi|Uuden Ruotsin]] siirtokuntaan [[Delawarejoki|Delawarejoella]], osa taas tuomittiin sinne metsän luvattomasta tuhoamisesta.<ref>Rauanheimo, Akseli: ''Uuteen maailmaan'', Wsoy, 1921, s. 6–7</ref> Rautalammilta 1600-luvulla lähteneeseen Marttisten sukuun kuuluva [[John Morton (poliitikko)|John Morton]] (1724–1777) oli myöhemmin yksi [[Yhdysvaltain perustajaisät|Yhdysvaltojen perustajaisistä]] ja [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|itsenäisyysjulistuksen]] allekirjoittajista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Marttisen ratkaiseva ääni | Osoite = https://www.rautalampi.fi/koe-ja-nae/historia/marttisen-ratkaiseva-aani/ | Julkaisija = Rautalammin kunta | Viitattu = 20.7.2017 }}</ref>
=== Autonomian aika ja sahateollisuuden nousu ===
Rautalammin seudun ensimmäinen kaupallinen [[saha (teollisuuslaitos)]] aloitti toimintansa [[Leppävirta|Leppävirralla]] vuonna 1804. Tätä ennen oli perustettu muutama luvanvarainen saha, joilla oli oikeus vain oman tilansa puiden sahaamiseen. Leppävirran saha sai kuitenkin ostaa puutavaraa myös ympäröiviltä alueilta kuten Rautalammin [[Iisvesi|Iisvedeltä]].<ref>Antikainen, s. 200</ref> Puutavaran kysynnän lisääntyessä myös Rautalammin Kuorekoskelle perustettiin 1830-luvulla pieni saha, jonka vuosituotanto oli noin
Iisveden sahan lisäksi Peura rakennutti myös lankarullatehtaan Rautalammille sekä toisen sahan [[Pitkälahti|Pitkälahdelle]] [[Kuopio]]on, minkä lisäksi hän myös osti itselleen [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]] sijainneen Kopolanniemen sahan.<ref>Lappi, s. 287</ref> Liiketoimintansa laajennukset Peura rahoitti lähinnä lyhytaikaisilla [[vekseli]]luotoilla sekä omistamansa maatilan tuotoista.<ref>Lappi, s. 282</ref> Tärkeimmät puutavaran asiakkaat olivat [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa, mikä hankaloitti kaupankäyntiä erityisesti [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, mutta lankarullia onnistuttiin toimittamaan [[Norja]]n kautta Englantiin vielä vuonna 1917.<ref>Lappi, s. 290</ref>
Sahalaitokset osallistuivat paitsi alueen elinkeinoelämän myös sivistystoiminnan kehittämiseen. Hackmanin Kerkonkosken sahan yhteyteen rakennettiin 1864 [[tehtaankoulu]]. Koulu kuitenkin lakkautettiin jo vuonna 1870, kun [[suuret nälkävuodet]] sysäsivät sahan toiminnan tappiolliseksi.<ref>Hyvönen, s. 374–375</ref> 1871 tehtiin kuitenkin päätös [[kansakoulu]]n perustamisesta. Myös [[Haapamäki|Haapamäelle]] avattiin kansakoulu, joka siirrettiin Kerkonkoskelle, kun Haapamäki erkaantui Rautalammista ja liittyi [[Karttula]]an 1889.<ref>Hyvönen, s. 378–379</ref> Sivistyselämää paransi myös kaksipiirisen [[kiertokoulu]]n perustaminen vuonna 1882.<ref>Hyvönen, s. 376</ref> Ennen vuoden 1921 oppivelvollisuuslakia Rautalammilla oli perustettu kahdeksantoista nelivuotista yläkansakoulua.<ref>Hyvönen, s. 383</ref>
Rivi 137:
=== Rautalammin lukio ===
{{pääartikkeli|[[Rautalammin lukio]]}}
Vuonna
== Nähtävyyksiä ==
=== Rautalammin kirkko ===
{{pääartikkeli|[[Rautalammin kirkko]]}}
Rautalammin
Arkkitehtuuriltaan kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, mutta sitä on pidetty myös lyhytvartisena ristikirkkona.
| |||