Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

'''Wendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt''' (o.s. '''Soldan'''; [[2. marraskuuta]] [[1863]] [[Helsinki]] – [[10. lokakuuta]] [[1945]] [[Lohja]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=433&year=1900 | Nimeke = SOLDAN-BROFELDT, Vendla Irene (VENNY) | Julkaisu = kuvataiteilijamatrikkeli.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Taiteilijaseura | Viitattu = 5.10.2012}}</ref><ref name="ee1">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm | Nimeke = Venny Soldan-Brofeldt | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun [[kuvataiteilija]] ja [[taidemaalari]]. Lisäksi hän oli [[koru]]suunnittelija ja -muotoilija. Hän teki [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] käyttöön [[kamee]]koruja ja myös puu- ja paperi[[veistos|veistoksia]]. Lisäksi hän [[Kuvittaja|kuvitti]] lastenkirjoja.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96.</ref>

Wendla, Venny”Venny” Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja [[August Fredrik Soldan]] (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1"/> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö., Hänenhänen ensimmäinen sanansakin oli ”pappa”. VennySoldan-Brofeldt kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta ”Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä” löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten voi pysyy kylmänä lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe. Ohjeista löytyy myös kohta ”katso peiliin – ja naura”. Isä kasvatti ”variksenpoikiaan”, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtautui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, ”rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken”. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. Ajan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että AugustiAugust kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19">Riitta Konttinen s. 18–19</ref>

VennySoldan oli pikkusiskoaan [[Tilly Soldan|Tillyä]], joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.<ref name="KV–EK_83" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 83.</ref> Hän kävi [[Helsingin Saksalainen koulu|Helsingin Saksalaista koulua]], jonka lopetti jo 14-vuotiaana isänsä luvalla vuonna 1878<ref name="tilly">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_tilly.htm | Nimeke = Tilly Soldan | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> ja siirtyi opiskelemaan piirtämistä [[Behmin koulu]]un, [[Viipuri]]in.

VennySoldan kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua ja opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Vuosina 1880–1884 hän opiskeli piirtämistä [[Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Helsingissä. Hän sai myös yksityisopetusta [[Maria Wiik]]iltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa 1883–1885. Pariisissa hän opiskeli [[Académie Colarossi]]ssa useaan otteeseen 1880-luvun jälkipuoliskolla.

Soldan-Brofeldt matkusti opintomatkalle sekä [[Espanja]]an että [[Italia]]an. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia, jotka tuohon aikaan menivät hyvin kaupaksi. Palattuaan [[Helsinki]]in hän toimi taideopettajana.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96.</ref>

Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Venny Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 Venny Soldan ja Juhani Ahohe tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. VennySoldan jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska VennynSoldanin ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. ”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 86.</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]], joista myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri.<ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87.</ref>

Aikalaiset pitivät häntäSoldania liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo Venny Soldanistahänestä ja tämänhänen pukeutumisestapukeutumisestaan: ”Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna.”<ref name="ee1"/> ”Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli.”, kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan ''Suurin on rakkaus''. Tuona pitkien hameiden aikana VennySoldan ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja.<ref>Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 98.</ref> Toisaalta VennySoldan oli ”älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen”.<ref name="KV–EK_87"/>

Soldan-Brofeldt avioitui Juhani Ahon kanssa 21. syyskuuta 1891.<ref name="la1891"/> TämänHän jälkeenotti hänsamalla matkasisukunimekseen aviomiehensäSoldan-Brofeldt, kanssasillä Ahon virallinen sukunimi oli vielä tuolloin Brofeldt. Tämän jälkeen he matkasivat suomalaisuusaatteen mukaisiin kohteisiin kuten [[Karjala]]an. HänSoldan-Brofeldt perusti [[ateljee]]n [[Helsinki]]in 1892.

Nuoripari vietti vapaata ”kiertolaiselämää” asuen välillä ulkomailla, milloin Iisalmen pappilassa ja milloin missäkin. Vakiintuminen alkoi vasta, kun VennySoldan-Brofeldt tuli raskaaksi. He muuttivat Hausjärvelle 1895, missä pian naapureina asui vanhoja ystäviä kuten Werner Söderhjelm., [[J. H. Erkko]], [[Paavo Cajander]], [[Magnus Enckell]] sekä Saimi ja [[Eero Järnefelt]].<ref name="KV–EK_87"/>

[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn VennylläSoldan-Brofeldtilla oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 VennySoldan-Brofeldt lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Vennyn pikkusisar Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon, tuohon aikaan vielä Johannes Brofeldt, ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. VennySoldan-Brofeldt ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi ”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä.<ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen, s. 79.</ref>

Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Juhani Aho lähteelähti kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja VennySoldan-vaimoBrofeldt jääjäi Hausjärvelle. VennyHän ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa JussinAhon kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan [[Sveitsi]]in. Tilly ja JussiAho tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. VennySoldan-Brofeldt ja JussiAho saivat toisen lapsen, pojan nimeltä [[Antti Aho|Antti JuhaniJuhanin]], joka syntyi 29. syyskuuta 1900. Mutta kolmoisdraamaKolmiodraama jatkui, kun Juhani Ahon ja Tilly Soldanin poika Nils [[Nils Björn Soldan]] eli Nisse syntyi 1902. Tilly synnytti poikansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Juhani Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin ”Kakarasaaren”. JussiAho vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin [[Antti Aho]] julkaisi vuonna 1951 kirjailijaisästään elämäkerran ''Juhani Aho – Elämä ja teokset''.<ref name="KV–EK_79"/>

Loppusyksystä vuonna 1897 aviopari oli muuttanut vuokralle Vårbackan taloon [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärven]] rannalle [[Järvenpää]]hän, jonne vähitellen muodostui vahva taiteilijayhteisö, Haloset ja Sibeliukset. VennySoldan-Brofeldt osallistui ''Heränneitä''-tauluillaan vuoden 1900 [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyyn]] saaden pronssimitalin.

[[Helmikuun manifesti]] vuonna 1899 aiheutti vaikeuksia kaikille, jotka olivat vastustaneet Venäjän kiristystoimia. Ahon lehtimiesveli [[Pekka Brofeldt]], Jussin lehtimiesveli sai karkotusmääräyksen vuonna 1903 kriittisten kirjoitustensa takia ja muutti pakoon [[Tukholma]]an. Epäiltiin, että JuhaniAhonkin Ahonnimi siisolisi Johannesollut Brofeltinkin nimi olikenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov|Bobrikovin]]in [[musta lista|mustalla listalla]]. Vuosina 1903–1904 Ahon perhe oliasui ensin ensin [[Tiroli]]ssa [[Itävalta-Unkari|Itävallassa]] ja sitten [[Venetsia]]ssa ja [[Firenze]]ssä Pohjois-[[Italia]]ssa paossavälttääkseen mahdollistamahdollisen [[SiperiaSiperiaan karkottaminen|Siperiaan karkotuksen]]an karkotusta. Kun he 1904 palasivat Suomeen, Bobrikov oli juuri ammuttu.<ref name="KV–EK_93" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 93.</ref>

Tammisaaren saaristossa Toskan kesäpaikassa, joka oli hankittu 1908, VennySoldan-Brofeldt maalasi ranta- ja merimaisemia sekä perheen lapsista kertovia tauluja. Tillykin kävi Toskan kesäpaikassa. Aluksi se oli vain yhden huoneen mökki. Myöhemmin sinne tehtiin lisärakennus, vaimolle ateljee rannalle ja miehelle erakkomaja metsään.<ref name="KV–EK_92" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 92</ref>

[[Snellmanin päivä]]nä 1907 Juhani Aho virallisti suomalaisen nimensä. Venny Soldan-Brofeldt säilytti nimensä entisellään. Hän oli [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielinen]] joskin sangen [[Fennomania|suomenmielinen]]. Vuonna 1911 Ahotperhe muuttivatmuutti Armfeltintielle Helsingin [[Eira]]an.<ref name="KV–EK_87"/>

Vuonna 1910 VennySoldan-Brofeldt, jonka mies oli kirjoittanut romaanin [[rautatie]]stä, kirjoitti teoksen ''[[Kuinka on opittu lentämään]]''. Aviomiehensä kanssa hän kirjoitti teoksen ''Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle''.<ref name="KV–EK_92" />

Viimeisinä aikoina Juhani Aho asui mieluiten Tammisaaressa Toskassa, Vennykun taas Soldan-Brofeldt asui enimmäkseen Helsingissä. Juhani Aho kuoli 8. elokuuta 1921. VennynSoldan-Brofeldtin leskeys kesti noin 20 vuotta. VennyHän oli aktiivinen 1920-luvulla matkustellen Euroopassa muun muassa poikiensa yrityksen [[Aho & Soldan]]in työasioita hoitaen.<ref name="KV–EK_92"/>

Kun [[Lallukan taiteilijakoti]] valmistui 1933 Eteläiselle Hesperiankadulle, Venny Soldan-Brofeldtista tuli sen kunniavanhus. Sieltä Vennyhän muutti vielä [[talvisota|talvisodan]] vuosina Vennylä-nimiselle mökilleen [[Vihti]]in, jossa hän kuoli 10. lokakuuta 1945. Tilly Soldan kuoli kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen.<ref name="tilly"/> Vähän ennen kuolemaansa VennySoldan-Brofeldt poltti miehensä ja Tillyn kirjeenvaihdon.<ref name="ee1"/> Ennen kuolemaansa Vennyhän myös esitti toivomuksen, ettei häntä haudattaisi Ahon viereen Iisalmeen, vaan Soldanien sukuhautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin.<ref>[http://www.tuulalevo.net/soldan/soldan-iltasanomat02.php Tuula Levon sivut].</ref>