Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvia maalauksista
otsikkotasojen korjaus, tark.
Rivi 29:
Venny oli pikkusiskoaan [[Tilly Soldan|Tillyä]], joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.<ref name="KV–EK_83" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 83.</ref> Hän kävi [[Helsingin Saksalainen koulu|Helsingin Saksalaista koulua]], jonka lopetti jo 14-vuotiaana isänsä luvalla vuonna 1878<ref name="tilly">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_tilly.htm | Nimeke = Tilly Soldan | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> ja siirtyi opiskelemaan piirtämistä [[Behmin koulu]]un, [[Viipuri]]in.
 
=== Taideopinnot ja työskentely ulkomailla ===
 
Venny kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua ja opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Vuosina 1880–1884 hän opiskeli piirtämistä [[Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Helsingissä. Hän sai myös yksityisopetusta [[Maria Wiik]]iltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa 1883–1885. Pariisissa hän opiskeli [[Académie Colarossi]]ssa useaan otteeseen 1880-luvun jälkipuoliskolla.
Rivi 35:
Soldan-Brofeldt matkusti opintomatkalle sekä [[Espanja]]an että [[Italia]]an. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia, jotka tuohon aikaan menivät hyvin kaupaksi. Palattuaan [[Helsinki]]in hän toimi taideopettajana.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96.</ref>
 
=== Tutustuminen Juhani Ahoon ===
 
Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Venny Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 Venny Soldan ja Juhani Aho tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Venny jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Vennyn ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. ”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 86.</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]], joista myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri.<ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87.</ref>
Rivi 41:
Aikalaiset pitivät häntä liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo Venny Soldanista ja tämän pukeutumisesta: ”Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna.”<ref name="ee1"/> ”Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli.”, kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan ''Suurin on rakkaus''. Tuona pitkien hameiden aikana Venny ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja.<ref>Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 98.</ref> Toisaalta Venny oli ”älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen”.<ref name="KV–EK_87"/>
 
=== Avioliitto Juhani Ahon kanssa ===
Soldan-Brofeldt avioitui Juhani Ahon kanssa 21. syyskuuta 1891.<ref name="la1891"/> Tämän jälkeen hän matkasi aviomiehensä kanssa suomalaisuusaatteen mukaisiin kohteisiin kuten [[Karjala]]an. Hän perusti [[ateljee]]n [[Helsinki]]in 1892.
Rivi 48:
[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn Vennyllä oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Venny lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Vennyn pikkusisar Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon, tuohon aikaan vielä Johannes Brofeldt, ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Venny ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi ”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä.<ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen, s. 79.</ref>
 
Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Juhani Aho lähtee kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja Venny-vaimo jää Hausjärvelle. Venny ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa Jussin kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan [[Sveitsi]]in. Tilly ja Jussi tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Venny ja Jussi saivat toisen lapsen, pojan nimeltä [[Antti Aho|Antti Juhani]], joka syntyi 29. syyskuuta 1900. Mutta kolmoisdraama jatkui, Juhani Ahon ja Tilly Soldanin poika Nils [[Björn Soldan]] eli Nisse syntyi 1902. Tilly synnytti poikansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Juhani Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin ”Kakarasaaren”. Jussi vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin [[Antti Aho]] julkaisi vuonna 1951 kirjailijaisästään elämäkerran kirjailijaisästään: ''Juhani Aho – Elämä ja teokset, WSOY''.<ref name="KV–EK_79"/>
 
Loppusyksystä vuonna 1897 aviopari oli muuttanut vuokralle Vårbackan taloon [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärven]] rannalle [[Järvenpää]]hän, jonne vähitellen muodostui vahva taiteilijayhteisö, Haloset ja Sibeliukset. Venny osallistui ''Heränneitä''-tauluillaan vuoden 1900 [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyyn]] saaden pronssimitalin.
Rivi 56:
Tammisaaren saaristossa Toskan kesäpaikassa, joka oli hankittu 1908, Venny maalasi ranta- ja merimaisemia sekä perheen lapsista kertovia tauluja. Tillykin kävi Toskan kesäpaikassa. Aluksi se oli vain yhden huoneen mökki. Myöhemmin sinne tehtiin lisärakennus, vaimolle ateljee rannalle ja miehelle erakkomaja metsään.<ref name="KV–EK_92" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 92</ref>
 
[[Snellmanin päivä]]nä 1907 Juhani Aho virallisti suomalaisen nimensä. Venny Soldan-Brofeldt säilytti nimensä entisellään. Hän oli [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielinen]] joskin sangen [[Fennomania|suomenmielinen]]. Vuonna 1911 Ahot muuttivat Armfeltintielle Helsingin [[ArmfeltintieEira]]lle Helsinkiinan.<ref name="KV–EK_87"/>
 
Vuonna 1910 Venny, jonka mies oli kirjoittanut romaanin [[rautatie]]stä, kirjoitti teoksen ''[[Kuinka on opittu lentämään]]''. Aviomiehensä kanssa hän kirjoitti teoksen ''Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle''.<ref name="KV–EK_92" />