Ero sivun ”Auschwitz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Birkenaun perustaminen: korj. |
lisää |
||
Rivi 78:
Jos kuljetuserässä oli alle 200 henkeä, vangit tapettiin viiden ryhmissä niskalaukaiksilla.<ref>Steinbacher 2008, s. 106.</ref>
Murhattujen vaatteet, silmälasit, proteesit ja hiukset koottiin ruumiskellariin. Ruumiit vietiin tavarahissillä polttohuoneeseen, jossa oli viisi uunia kahta ruumishuonetta kohti. Kultahampaat sulatettiin uhrien hampaista. Ruumiit poltettiin ja tuhka vietiin kuorma-autoilla lähistön jokiin ja lampiin tai pelloille lannoitteeksi. Ruumiiden siirtäminen ja tuhkaaminen annettiin vankien muodostaman [[Sonderkommando|erikoiskommandon]] tehtäväksi. Ruumiita poltettiin niin paljon, että krematoriot menivät toistuvasti epäkuntoon.<ref>Steinbacher 2008, s. 106–107.</ref>
Saksan valtio valoi tapettujen hammaskullasta kultaharkkoja ja käytti hiuksia langan ja huovan tekemisessä sotateollisuuden tarpeisiin. Tuhkaa hyödynnettiin lannoitteena, täytemateriaalina kadun- ja tienrakennuksessa sekä erityismateriaalina leirien rakennystöissä. Vangeilta ryöstetty omaisuus oli Saksan valtion omaisuutta. Valtion pankki sai rahat ja jalometallit, ja muita tarvikkeita jaettiin saksalaisille uudisasukkaille. Leirin SS-miehet varastivat osan saaliista.<ref>Steinbacher 2008, s. 107–110.</ref>
Rivi 89:
====Uhrien määrä====
[[Kuva:Img2179-1.jpg|thumb|Auschwitzin uhrien kenkiä.]]▼
Nykykäsityksen mukaan Auschwitzissa surmattiin vähintään 1,1 miljoonaa ihmistä, mahdollisesti jopa 1,5 miljoonaa. Auschwitzissa murhattiin noin 960 000 juutalaista, mikä on noin 90 prosenttia kaikista murhatuista. Heistä Unkarista tuli 438 000, Puolasta 300 000, Ranskasta 69 000, Alankomaista 60 000, Kreikasta 55 000, Böömistä ja Määristä 46 000, Slovakiasta 27 000, Belgiasta 25 000, Saksasta 23 000, Kroatiasta 10 000, Italiasta 6 000, Valko-Venäjältä 6 000, Itävallasta 1 600 ja Norjasta 700. Juutalaisten lisäksi Auschwitzissa tapettiin 70 000 – 75 000 ei-juutalaista puolalaista, 21 000 mustalaista, 15 000 neuvostoliittolaista sotavankia ja 10 000 – 15 000 muiden kansojen edustajia. Noin 200 000 muuta vankia kuoli nälkään, sairauksiin ja epäinhimillisiin työoloihin.<ref name=uhrit />
Rivi 114 ⟶ 113:
Kun Neuvostoliiton [[puna-armeija]] oli heinäkuussa 1944 enää 200 kilometrin päässä Auschwitzista, saksalaiset alkoivat purkaa leiriä järjestelmällisesti. Tuhansia vankeja, henkilökohtaista omaisuutta sekä rakennus- ja asennusmateriaalia kuljetettiin länteen kesän 1944 ja tammikuun 1945 välisenä aikana. Syksyyn 1944 mennessä puolet 155 000 vangista oli kuljetettu läntisiin keskitysleireihin, missä monet heistä kuolivat, yhtenä heistä [[Anne Frank]]. Purkutöiden aikana leirin päärutiinit jatkuivat kuitenkin ennallaan.<ref>Steinbacher 2008, s. 127.</ref>
Vankien erikoiskommando kapinoi lokakuussa 1944. Vaikka kapina epäonnistui ja sadat kapinoitsijat teloitettiin, vankien onnistui surmata kolme vartijaa, räjäyttää krematorio IV:n ja salakuljettaa leiristä neljä valokuvaa.<ref>Steinbacher 2008, s. 124–125.</ref>
Kaikki laajennus- ja rakennustyöt pysäytettiin Auschwitzissa lopulta lokakuussa 1944, ja kaasukammiot suljettiin marraskuussa 1944. Erikoiskommando purki tappolaitokset, raivasi ja tasoitti polttohaudat sekä tyhjensi ja peitti murhattujen tuhkalla ja luilla täytetyt kuopat. Krematorio I muutettiin ilmatorjuntabukkeriksi, ja muut krematoriot purettiin tai hajotettiin.<ref>Steinbacher 2008, s. 128.</ref>
Rivi 124 ⟶ 125:
[[Kuva:Child survivors of Auschwitz.jpeg|thumb|Auschwitzista pelastettuja lapsia vuonna 1945]]
Puna-armeija saapui Auschwitziin 27. tammikuuta 1945 ja vapautti 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Leirien löytäjät olivat 60. armeijaan kuuluneen 107. kivääridivisioonan sotilaita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Beevor, Antony | Nimeke=Berliini 1945 | Sivu=50 | Selite=(Berlin the downfall 1945, 2002.) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27036-9}}</ref> Leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta.<ref>Steinbacher 2008, s. 131–132.</ref>
Neuvostoliittolaiset purkivat IG Farbenin koneet ja laitteet ja valmistivat niistä hiiden vedytyslaitoksen länsisiperialaiseen [[Kemerovo]]on. Hylättyihin tehdastiloihin perustettiin suuri muovitehdas. Neuvostoliittolaiset perustivat pääleirin tilalle kenttäsairaalan ja [[Punainen Risti]] perusti Birkenaun parakkeihin toisen kenttäsairaalan. Nääntyneistä vangeista moni kuoli vapautusta seuranneina viikkoina, mutta kolmen tai neljän kuukauden kuluttua moni oli valmis palaamaan kotimaahansa. [[NKVD|Neuvostoliiton salainen poliisi]] perusti huhtikuussa 1945 vankileirin saksalaisille sotavangeille pääleirin ja Birkenaun naistenleirin entisiin vankikortteleihin. Sen jälkeen saksalaisvangit kuljetettiin Neuvostoliittoon, ja vankileirit oli suljettu toukokuuhun 1946 mennessä.<ref>Steinbacher 2008, s. 134–136.</ref>
Neuvostoliitto luovutti suurimman osan leirin alueesta Puolan hallinnon vastuulle vuoden 1946 alussa. Paikalle perustettiin museo heinäkuussa 1947. Sinne rakennettiin näyttelyitä ja perustettiin arkisto ja kirjasto, ja rakennuksia kuten vanha krematorio uudistettiin. Kuolleita kaivettiin esiin 1950-luvun loppuun asti. Leirikompleksista tehtiin Unescon maailmanperintökohde vuonna 1979.<ref>Steinbacher 2008, s. 136.</ref>
== Oikeudenkäynnit ==
Rivi 133 ⟶ 136:
== Nykyisin ==
▲[[Kuva:Img2179-1.jpg|thumb|Auschwitzin uhrien kenkiä Auschwitz-Birkenau-museossa.]]
Nykyään Auschwitz toimii museona. Vuonna 2016 paikalla kävi yli kaksi miljoonaa vierailijaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://auschwitz.org/en/museum/news/over-2-million-visitors-at-the-auschwitz-memorial-in-2016,1232.html | Nimeke = Over 2 million visitors at the Auschwitz Memorial in 2016 | Tekijä = | Ajankohta = 1.2.2017 | Julkaisija = Państwowe Muzeum Auschwitz-Birkenau | Viitattu = 20.7.2017 }}</ref>
| |||