Ero sivun ”Triangeli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ rakenteesta, miksi kuuluu niin hyvin (vaikkei ole erityisen voimakas ääni) |
+ kuvia 1600-luvun soittimista |
||
Rivi 14:
Orkesteriteoksissa soitin esiintyy 1700-luvun puolivälistä alkaen. Soitin on mukana [[Johann Friedrich Fasch]]in (1688–1758) noin vuonna 1750 säveltämän teoksen johdannossa (overture). Muun muassa [[Wolfgang Amadeus Mozart]] (teoksessa ''[[Ryöstö seraljista|Die Entfürung aus das Serail]]'', 1782) , [[Joseph Haydn]] (teoksessa [[Sinfonia nro 100 (Haydn)|Sotilassinfonia]], 1794), [[Ludwig van Beethoven]] ([[Sinfonia nro 9 (Beethoven)|9. sinfonia]], 1823) sekä [[Johannes Brahms]] käyttivät sitä teoksissaan. 1800-luvun puolivälissä triangeli nousi muiden orkesterisoittimien joukkoon, kun [[Franz Liszt]] käytti sitä sooloinstrumenttina [[Pianokonsertto nro 1 (Liszt)| 1. pianokonsertossaan (Es)]] (1853).<ref name="Wade-Matthews"/><ref name="britannica"/> Lisäksi soitinta on käytetty latinalaisamerikkalaisessa musiikissa.
==Kuvia 1600-luvun soittimista==
<gallery mode=packed heights=140px>
Ambrosius Francken (I) Triumph des Christuskindes c1605-10.jpg| Ambrosius Francken I:n öljymaalaus tammipuulle "Triumph des Christuskindes" (noin 1605–1610).
Lastman, Pieter - Orestes and Pylades Disputing at the Altar (detail triangle player).jpg|Yksityiskohta teoksesta Pieter Lastman (1583–1633): Orestes and Pylades Disputing at the Altar (vuodelta 1614).
Eustache Le Sueur - The Muse Terpsichore - WGA12616.jpg|Eustache Le Sueur (1617–1655): Triangelimuusa (joskus 1652–1655).
</gallery>
==Katso myös==
* [[Pimpparauta (albumi)]]
| |||