Ero sivun ”Triangeli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ lähteistys alulle, täydennystä, ääninäyte |
p f (typo), "puhtaampi" ääninäyte (ilman pianoa/sinfoniaorkesteria) |
||
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Pimpparauta||[[Pimpparauta (albumi)|Pimpparauta]] on myös Pirkka-Pekka Peteliuksen albumi.}}
[[Tiedosto:Triangel (Instrument).png|right|200px]]
[[Tiedosto:LatinTriangle.ogg|thumb|right|Esimerkki triangelin äänestä - latinalaistyylistä rytmiikkaa (300 kB).]]
[[Tiedosto:Angelika Kauffmann Allegra.jpg|thumb|right|200px|Angelika Kauffmann: L'Allegra, 1779]]
'''Triangeli''', vanhalta nimeltään '''pimpparauta'''<ref>{{verkkoviite| osoite= http://www.kysy.fi/kysymys/mika-ja-millainen-soitin-pimpparauta| nimike= Mikä ja millainen soitin on pimpparauta | julkaisija= Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi}}</ref> on [[kolmio]]nmuotoinen, [[metalli]]nen, [[idiofoni|idiofoneihin]] kuuluva [[lyömäsoitin]]. Triangeli on pienimpiä sinfoniaorkesterissa käytettäviä soittimia. Triangelista lähtee heleä ääni.
Historiallisesti triangelia pidetään egyptiläisen [[sistrum]]in perillisenä; sistrumia käytettiin [[Haithor]]in ja [[Isis|Isiksen]] palvomisessa ja pahojen henkien poishäätämisessä.<ref name="Wade-Matthews"/> Euroopassa triangelia tiedetään käytetyn jo ainakin [[keskiaika|keskiaikana]] (1300-lukuun mennessä<ref name="britannica"/>) uskonnollisissa tarkoituksissa ja tanssimusiikissa. Pohjois-Euroopassa käytettiin kooltaan nykyisiä suurempia [[puolisuunnikas|puolisuunnikkaita]], joiden alasivulla roikkui irtonaisia renkaita tai pieniä lautasia (jingles). Ennen vuotta 1660 oli
Soitin oli käytössä ensin kansan parissa. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] soitin on esillä vuodesta [[1710]] lähtien, jolloin [[Hampurin ooppera]] käytti sitä. Seitsemän vuotta myöhemmin myös [[Dresdenin ooppera]] otti soittimen käyttöönsä. Molemmissa oopperoissa instrumenttia käytettiin todennäköisesti kansantanssin säestämisessä.<ref name="Wade-Matthews"/> Soittimen maine oli pitkään alhainen ja sitä pidettiin [[kerjäläinen|kerjäläisten]], kodittomien ja romaanien soittimena. Esimerkiksi Stuttgartissa koronetin soittajia jopa kiellettiin 1700-luvulla soittamasta tätä "mitätöntä soitinta".<ref name="Wade-Matthews"/> Soitin vakiintui 1700-luvulla käyttöön [[Mehter|ottomaanien
[[File:Liszt 1st concerto2.ogg|thumb|right|Lizstin 1. pianokonserton (1753) 3. ja 4. osa äänitiedostona. Triangeli esiintyy teoksessa keskeisenä soitimena.]]
| |||