Ero sivun ”Tuikeilmaisin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia
Lis. ks. myös - Tähän tulee kohta uusi sivu, joten ethän poista, vaikka on punainen linkki.
Rivi 2:
'''Tuikeilmaisin''' on [[hiukkasilmaisimet|hiukkasilmaisin]], jolla havainnoidaan korkeaenergiaista [[säteily]]ä. Ilmaisimen toiminta perustuu siihen, että säteilyn [[energia]] muunnetaan [[valo]]välähdykseksi, josta saadaan [[valomonistin|valomonistimella]] havaittava [[jännite]]pulssi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vernon Rose ja Barbara Cohrssen| Nimeke = Patty's Industrial Hygiene| Kappale = | Sivu = 1368| Selite = | Julkaisija = John Wiley & Sons | Vuosi = 2011| Tunniste = ISBN 9780470769539| Viitattu = 9.12.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Rakenne ja toiminta ==
 
Tuikeilmaisin koostuu [[tuikeaine]]esta, [[valomonistinputki|valomonistinputkesta]] ja laskurielektroniikasta. Tuikeaineen ja valomonistinputken on oltava suojattuna ulkopuoliselta valolta.<ref name="sharma">{{Kirjaviite | Tekijä = Sharma| Nimeke = Atomic And Nuclear Physics| Kappale = | Sivu = 265-267| Selite = | Julkaisija = Pearson Education India | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 9788131719244| Viitattu = 9.12.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuikeaine voi olla kaasumaista, nestemäistä tai kiinteää ainetta.<ref name="STUK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Säteily ja sen havaitseminen| Kappale = | Sivu = 122-123| Selite = | Julkaisija = STUK | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 951-712-503-8|Viitattu = 9.12.2012}}</ref> Valomonistinputkessa on [[fotokatodi]] ja useita [[dynodi|dynodeita]].
 
Tuikeaineeseen saapunut säteilyhiukkanen virittää tuikeaineen atomeita, eli nostaa niiden [[elektroni]]n ylemmille energiatiloille. Elektronin laskeutuessa jälleen alemmalle energiatilalle atomista emittoituu [[fotoni]], jonka [[taajuus]] vastaa näkyvän valon tai [[ultraviolettisäteily]]n taajuutta.<ref name="STUK"/> Tuikeaineesta saapunut fotoni osuu valomonistinputken fotokatodille aiheuttaen [[valosähköinen ilmiö|valosähköisen ilmiön]] ja irrottaen tästä elektronin. Elektronin osuessa dynodille se moninkertaistuu, jonka jälkeen elektronirypäs jatkaa matkaansa dynodilta dynodille elektronimäärän kasvaessa. Elektroniryppään aiheuttama pulssi saapuu elektroniikalle aiheuttaen jännitepulssin.<ref name="sharma"/>
 
Verrattuna kaasutäytteisiin ilmaisimiin tuikeilmaisimen vahvuus on nopea aikatarkkuus. Tuikeilmaisin kykenee erottamaan kaksi peräkkäistä hiukkasta noin 1-51–5 mikrosekunnin aikavälillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Measurement and Detection of Radiation| Kappale = | Sivu = 185| Selite = | Julkaisija = CRC Press | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9781420091854| Viitattu = 9.12.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi signaalipulssi on verrannollinen alkuperäisen säteilyhiukkasen energialle.<ref name="sharma"/>
 
== Katso myös ==
 
* [[Spintariskooppi]]
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{commonscat-rivi|Scintillation counter}}