Ero sivun ”Sisilisko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
yo-lähde on aika erikoinen, kelpaisikohan ilman kyseistä viitettä
Rivi 46:
 
== Elintavat ==
Sisilisko elää melko kosteissa ympäristöissä, esimerkiksi [[niitty|niityillä]], [[pelto]]jen ja [[tie|teiden]] varsilla, [[metsä|metsien]] reunoilla, [[nummi (maantiede)|nummimailla]], [[suo|soilla]] ja [[kallio]]illakallioilla.
 
Sisilisko on päiväaktiivinen ja [[Vaihtolämpöisyys|vaihtolämpöisenä]] se suosii aurinkoisia kohtia. Sisilisko on taitava kiipeilijä ja se pystyy kiipeämään myös pystysuorilla pinnoilla. Sisilisko osaa myös uida sujuvasti. Vaaratilanteissa sisilisko pakenee maaonkaloihin, ja hätätilanteessa se kykenee irrottamaan häntänsä harhauttaakseen ahdistelijaansa. Häntä kasvaa ajan kuluessa takaisin, joten sisiliskot eivät jää hännättömiksi. Monien muiden liskojen tapaan ne kuitenkin keräävät vararavintoa häntäänsä, joten hännän irtoaminen loppukesästä voi haitata liskon talvehtimista.
 
=== Talvehtiminen ja lisääntyminen ===
Sisilisko talvehtii [[Talvihorros|horrostamalla]] juurenalusonkaloissa, kiviraunioissa tai syvällä maan alla, mutta ne voivat talvehtia myös tukin tai ison kiven alla. Keväällä ensimmäisenä esille kömpivät koiraat ja nuoret yksilöt. Parittelu tapahtuu kevään ja kesän vaihteessa ja raskausaika on noin 2–31–2 kuukautta. Sisilisko poikkeaa muista liskoista siten, että se kykenee synnyttämään eläviä poikasia munien sijasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/ruotsi_keskipitka_kirjallinen.pdf | Nimeke = Ruotsi – Keskipitkä oppimäärä <span style="font-size:0.95em; font-size: 90%; font-weight: bold; color: #555">(ylioppilaskoe)</span> | Julkaisija = Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) & Yleisradio Oy | Viitattu = 2.4.2017 | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 19.9.2014 | Lainaus = Manuel Massot och hans kollegor har studerat skogsödlor, en art som olikt många andra ödlor inte lägger ägg utan föder levande ungar. | Kieli = {{sv}} }}</ref> Naaras synnyttää 3–10 elävää poikasta, jotka syntyvät kalvon peittäminä ja kuoriutuvat ensimmäisen vuorokauden aikana. Sisiliskon tieteellinen nimi ''Zootoca vivipara'' ([[latina]]n sanoista ''vivos'' ’elävä’ ja ''pario'' ’synnyttää’) viittaakin liskon erikoisuuteen synnyttää eläviä poikasia. Jotkin eteläiset populaatiot kuitenkin munivat. Syntyessään poikaset ovat noin 3–4 cm pitkiä, ja vuoden ikäisinä ne ovat 10–11 cm. Sukukypsyyden sisilisko saavuttaa neljäntenä kesänään.
 
Sisilisko poikkeaa monista muista liskoista siten, että se kykenee synnyttämään eläviä poikasia munien sijasta. Naaras synnyttää 3–10 elävää poikasta, jotka syntyvät kalvon peittäminä ja kuoriutuvat heti synnytyksen jälkeen. Sisiliskon tieteellinen nimi ''Zootoca vivipara'' ([[latina]]n sanoista ''vivos'' ’elävä’ ja ''pario'' ’synnyttää’) viittaakin liskon erikoisuuteen synnyttää eläviä poikasia. Jotkin eteläiset populaatiot kuitenkin munivat, ja joskus samalla alueella voi asua molempia tyyppejä, jotka myös lisääntyvät keskenään.
 
Suomessa poikaset syntyvät heinä-elokuussa. Syntyessään poikaset ovat noin 3–4 cm pitkiä, ja vuoden ikäisinä ne ovat 10–11 cm. Poikaset jäävät heti omilleen. Sukukypsyyden sisilisko saavuttaa neljäntenä kesänään.
 
=== Ravinto ===
Rivi 59 ⟶ 63:
* [http://www.sammakkolampi.fi/lajit/sisilisko.html Sammakkolampi.fi: sisilisko]
* [http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/suomen_matelijat.html#sisilisko Herpetomania: Sisilisko]
* {{Kirjaviite |Tekijä=Latva, Jarmo & Tarnanen, Lisse |Nimeke=Suomen käärmeet ja liskot |Vuosi=2013 |Julkaisija=Madella Oy |Isbn=978-952-93-1854-4}}
* {{Kirjaviite |Tekijä=Koli, Antti |Nimeke=Suomen matelijat ja sammakkoeläimet |Vuosi=2016 |Julkaisija=Metsäkustannus Oy |Isbn=978-952-6612-75-1}}
 
=== Viitteet ===