Wikipedia

Ero sivun ”Lordi Byron” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Geohakkeri siirsi sivun George Gordon Byron uudelle nimelle Lordi Byron: pyynnöstä
kirjasta lisää; osiointia; merkityksetön myyntiuutinen pois
Rivi 1:
[[Tiedosto:GeorgeLord GordonByron Byroncoloured drawing.jpgpng|thumb|right|200px|George GordonLordi Byron]]
'''George Noel Gordon Byron, 6. Byronin paroni''' eli '''lordi Byron''' ([[22. tammikuuta]] [[1788]] [[Lontoo]] – [[19. huhtikuuta]] [[1824]] [[Mesolongi]], [[Kreikka]]) oli [[englanti]]lainen lordi[[Romantiikka|romantiikan]] jaajan [[runoilija]] ja poliitikko. HänByronin asuipääteoksena vuodestapidetään [[1816]]runoelmaa [[Sveitsi]]ssä''Don jaJuan'' [[Italia]]ssa(1819–1824). jaTälle ottiteokselle osaakuten [[KreikanByronin vapaussota]]an.koko Hänentuotannollekin tyttärensäon [[Adatunnusomaista Lovelace]]lyyrinen tulitunnelmointi, tunnetuksiivan [[matemaatikko]]nakäyttö, jaulkopuolisuuden maailmantunne ensimmäisenäja [[ohjelmoija]]natoiminnan korostus.<ref name="vartiainen">{{Kirjaviite | Tekijä = Vartiainen, Pekka | Nimeke = Länsimaisen kirjallisuuden historia | Vuosi = 2009 | Sivu = 417–421 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BTJ | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-951-692-721-6 }}</ref>
 
== Elämäkerta ==
Rivi 10:
 
Vuosina 1809–1811 Byron teki kiertomatkan Euroopassa, kuten nuorilla aatelismiehillä oli tuolloin tapana. Napoleonin sodat estivät pääsyn suureen osaan Eurooppaa, joten Byron suuntasi Välimerelle. Hän matkusti Englannista Espanjaan ja Albaniaan ja oleskeli Ateenassa. Siellä hänellä oli homoseksuaalinen suhde 15- tai 16-vuotiaan Nicolò Giraudin kanssa, joka opetti hänelle italiaa. Suuren osan matkaa Byron matkusti John Cam Hobhousen kanssa. Matkalla hän kirjoitti kaksi osaa runosta ''Childe Harold's Pilgrimage''. Julkaisussa niistä sensuroitiin uskaliaimmat osat.
 
[[Tiedosto:Lord Byron coloured drawing.png|left|thumb]]
Palattuaan Englantiin Byron otti paikkansa parlamentin ylähuoneessa vuonna 1811. Ylähuoneessa Byron puhui [[luddiitit|luddiiteille]] langetettavia kuolemanrangaistuksia vastaan ja puolusti roomalaiskatolilaisten oikeuksia. Byronin lausunnot herättivät runsaasti kohua, ja häntä pidettiin vallankumouksellisena ja "melkein Napoleonin tukijana."
 
Byronilla oli myös suurta julkista kohua herättänyt suhde Lady Caroline Lambin kanssa, jonka aviomiehestä tuli myöhemmin [[William Lamb|Lordi Melbourne]] ja pääministeri. Myöhemmin hänellä oli sisarpuolensa Augusta Leighin kanssa läheinen suhde, jota kuvataan insestiseksi. Aviomiehestään erossa elänyt Leigh sai 1814 tyttären Elizabeth Medora Leighin.
 
Sittemmin Byron alkoi tapailla Lady Carolinen serkkua Anne Isabella Milbankea, jonka kanssa meni naimisiin 2. tammikuuta 1815. Avioliitosta tuli onneton, mutta he saivat tyttären, Lady Augusta Adan. Lady Byron jätti miehensä tammikuussa 1816 ja vei tyttären mukanaan. Byronin tytär [[Ada Lovelace]] tuli tunnetuksi [[matemaatikko]]na ja maailman ensimmäisenä [[ohjelmoija]]na.
 
Eron jälkeen Byron lähti Englannista Belgian kautta Sveitsiin, jossa hän asettui lääkärinsä John William Polidorin kanssa Villa Diodatiin Genèvejärven rannalle. Siellä hän ystävystyi runoilija Percy Bysshe Shelleyn ja tämän tulevan vaimon Mary Godwinin kanssa. Vuoden 1816 sateisena katokesänä Byron joutui oleskelemaan sisätiloissa ja kirjoitti ''Fantasmagorianan'' ja ''Childe Haroldin'' kolmannen osan. Byron vietti talven Venetsiassa ja lähti 1817 Roomaan, josta palattuaan kirjoitti Venetsiassa ''Childe Haroldin'' neljännen osan. Pääteoksenaan pidettyä ''Don Juanin'' ensimmäiset viisi osaa hän kirjoitti 1818–1820 muusanaan Guicciolin kreivitär Teresa ja viimeisteli sen Pisassa 1821–1822. Byron asui vielä Genovassa vuoteen 1823, jolloin hän päätti lähteä avustamaan Kreikan itsenäisyysliikkeen kapinallisia näiden taistelussa [[Osmanien valtakunta|osmaneja]] vastaan. Heinäkuussa hän lähti Genovasta ja saapui [[Joonianmeri|Joonianmeren]] saarille elokuun alussa. Byron käytti 4000&nbsp;puntaa omia varojaan Kreikan laivaston varustamiseen. [[Aleksandos Mavrokordatos|Aleksandos Mavrokordatoksen]] kanssa hän suunnitteli hyökkäystä [[Lepanto]]ssa Korintinlahden suulla olleeseen turkkilaisten linnoitukseen. Helmikuussa 1824 ennen hyökkäykseen lähtöä hän kuitenkin sairastui, ja lääkärien suosittelema kuppaus heikensi häntä lisää. Byron toipui osin, mutta sairastui uudelleen ja kuoli huhtikuussa.
 
==Tunnustuksia==
Byronille pystytettiin muistomerkki [[Westminster Abbey]]inyn 1969.
 
==Kirjallinen tuotanto==
Byronin teosten pohjasävynä on maailmantuska, jossa iloa löytyy vain luonnon tarkkailusta. Kokonaisen sukupolven kirjallista tyyliä määräsi ''byronismi''. Hän vaikutti muun muassa [[Mary Shelley]]n Frankenstein-tarinoiden syntyyn.
 
Byronin kirjeet [[Francis Hodgson]]ille myytiin lokakuussa 2009 huutokaupassa hintaan 277&nbsp;250 puntaa (yli 300&nbsp;000 euroa). Hän kirjoitti kirjeet 1808–1821, ja niiden aiheina ovat rakkaus, runous, uskonto ja vallankumous.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/10/byronin_kirjeista_maksettiin_huippuhinta_1123403.html Byronin kirjeistä maksettiin huippuhinta, Yle:n uutiset]</ref>
 
== Teoksia ==
Rivi 40 ⟶ 39:
* [http://news.independent.co.uk/uk/this_britain/article2961242.ece The Big Question: Was Byron a 19th-century giant – or just an early exponent of celebrity hype?], Independent, 14 September 2007 03:08
 
{{AAKKOSTUS:Byron, George GordonLordi}}
 
[[Luokka:Englantilaiset runoilijat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lordi_Byron”