Vuonna 1941 akselivaltojen joukot hyökkäsivät Jugoslavian kuningaskuntaan valloittaen sen lyhyessä ajassa. Maassa nousi laaja, kroatilaisen Josip brozBroz Titon johtama kommunistinen vastarintaliike. Koska Jugoslavian sotienvälinen, kolmiosainen kansallishymni (se koostui Serbian, Kroatian ja Slovenian hymneistä) sisälsi viittauksia kuninkaaseen ja kuningaskuntaan, valitsivat partisaanitaistelijat tunnuslaulukseen ''Hej, slovenin''. Sodan päättymisen jälkeen vanha kansallislaulu hylättiin virallisesti vuonna 1945, mutta sen tilalle ei ensi alkuun nimetty uutta kansallislaulua. Vaikka tehtiin lukuisia yrityksiä erityisen jugoslavialaisen hymnin löytämiseksi, ei yksikään ehdokas saavuttanut samaa suosiota kuin ''Hej, sloveni'', jota jatkuvasti käytettiin epävirallisena kansallislauluna. Vuonna 1977 ''Hej, sloveni'' nimettiin virallisestikin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansallislauluksi. Sen etuna oli myös se, että kansallisesti hajanaisen liittovaltion eri slaavilaiset kansat voivat laulaa sitä kukin omalla äidinkielellään.
