|
Järven pinta-ala on 1 300 [[hehtaari]]a eli 13 [[neliökilometri|km²]]. Se on 11,5 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä. Järvessä olevat kaksi kapeikkoa Kaarteensalmi ja Käärmesalmi erottavat järvestä kolme osaa, jotka ovat pohjoisessa sijaitseva Askolanlahti, järven keskiosan Iso-Ii ja eteläisin osa Pikku-Ii. Kaarteensalmi on 2,4 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Iso-Ii on taas 6,8 kilometriä ja Pikku-Ii 2,0 kilometriä pitkä.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järvi on [[luotaus (vesistöt)|luodattu]] ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 71 miljoonaa [[kuutiometri|m³]] eli 0,071 [[kuutiokilometri|km³]]. Järven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys on 24,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pikku-Iin pohjoispäässä sairaalaansairaalan{{Selvennä|Minkä sairaalan?}} rannan edustalla. Askolanlahti on matala, mutta Kaarteensalmessa on kaksi 15 metrin syvännettä. Iso-Iissä Vitikkasaaren ja Iisaaren itäpuolella sijaitsee pitkä yli 10-metrinenkymmenmetrinen syvänne, jossa on kaksi lähes 20-metristäkaksikymmentämetristä kohtaa. Järvenselällä Kyhjösaaren länsipuolella on 18 metriä syvää ja etelämpänä lähellä länsirantaa peräti 21 metriä syvää.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järven vedenpinnan korkeus on 85,9 metriä [[mpy|meren pinnan yläpuolella.]] Eteläpuolella sijaitsevaa [[Porovesi|Poroveden]] vedenpintaa [[Vesistön säännöstely|säännöstellään]] korkeuksien 85,34–86,44 metriä mpy. välillä, ja tämä vaikuttaa sen yläpuolella sijaitsevan Iijärven vedenpintaan. Karttoihin on Iijärven vedenpinnan korkeudeksi merkitty 10 senttimetriä korkeampi lukema.<ref name=kp/><ref name=ymp/>
Järvessä on laskettu olevan 27 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 97 ha[[hehtaari]]a, mikä on noin 7 %prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista 10 on yli [[hehtaari]]nhehtaarin suurisiasuuruisia, ja loput 17 ovat yli [[aari]]n kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Askolanlahden pohjoispuolella on kolme saarta ja Rytäsaari, joka on jo maatunut niemeksi. Kaarteensalmen eteläpäässä Iso-Iissä näkyy heti Vitikkasaari, joka on 800 metriä pitkä ja 550 metriä leveä. Sen eteläpuolella sijaitsee kapea ja 600 metriä pitkä Eerikkasaari. Näiden eteläpuolella sijaitsee Iisaari, joka on 1,3 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Saarien väliin jäävät pienemmät Ruununsaaret, Särkiluoto ja Jäkkö. isoIso-Iin kaakkoispäärräkaakkoispäässä sijaitsee Lehtosaari ja sen vieressä Pukkisaari. Pikku-Iissä muodostavat Kanasaari, Kuolionsaari ja Mansikkasaari ketjun, joka alkaa Mansikkaniemestä kuin [[harju]]jakso.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järven rantaviivan pituus on 65 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 17 kilometriä. Rannat ovat pääosin peltomaata, jonka välissäkatkaisevat on myösvälillä metsäisiämetsäiset rantojarannat. Maatalousvaltaista kiinteää asutusta sekä vapa-ajan asutusta on kohtalaisesti, ja niistä koituu järvelle hajakuormitusta. Iso-Iin itärannalla sijaitsee [[Soinlahti (Iisalmi)|Soinlahti]], ja sen rannassa olevaon saha. Käärmesalmen kohdalla Lapinniemessä ja länsirannalla on pienet kylät. Pikku-Iissä ei Iisalmen keskustaajaman vaikutus ulotu vielä järvelle, mutta sen etelärannalla sijaitsevat seurakuntayhtymän leirikeskus ja [[Juhani Aho]]n museo.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=srk2/><ref name=ja/>
Vitikkasaaren ja Iisaaren välistä kulkee Vieremän ja Iisalmen kuntaraja niin, että järven pohjoisosa jää Vieremän puolelle. [[Valtatie 5]] ohittaa järven kaakkoispuolelta ja kääntyy järvestä koilliseen Soinlahdesta alkaen. Tieltä risteää länteen [[kantatie 88]], joka ylitettyään Koljonvirran ylitettyään kääntyy seuraamaan Iso-Iitä ja kääntyy pois järveltä Partalan kylän kohdalta. Järven muutmuille rannoille on rannatyhteys saavuttaa paikallisten yhdysteiden tai yksityisteiden kautta. Iisalmeen etelästä tuleva rautatie haarautuu siellä kahdeksi rataosuudeksi, joista [[Iisalmi–Kontiomäki-rata|Iisalmi–Kontiomäki-rautatie]] jatkaa pohjoiseen järven koillisrantoja seuraten. Se sivuaa rantaa Soinlahdella.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/>
== Vesistösuhteet ==
Järvi sijaitsee [[Vuoksen vesistö]]ssä (vesistöaluetunnus 04) Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) Iso-Iin alueella (04.53), jonka Iso-Iin lähialueeseen (04.531) järvi kuuluu.<ref name=jw/>
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä neljää reittiä myöten. Pohjoisesta laskee järveen Vieremänjärvestä tuleva Vieremänjoki, joka on Vieremänjoen–Murennusjoen alueen (04.532) laskujoki. Laukkumäen kylässä järven koillisrantaan laskee Kauppilanjoen ja Vuorisjoen yhteinen alajuoksun uoma, joka tuo sekä Kauppilanjoen alueen (04.536) että Vuorisjoen alueen (04.537) vedet. Lähes samaan kohtaan laskee [[Riikinjoki]], joka on Riikinjoen valuma-alueen (04.539) laskujoki. ViimeisenäLisäksi voidaan mainitaon pieni Kaarakkalanjoen valuma-alue (04.533), jonka laskujoen kautta laskevat Pikku-Iin itärantaan suojellut Ylemmäinen (93 ha), Keskimmäinen (39 ha) ja Tismiö (66 ha). Järven vedet poistuvat etelään Porovedelle Koljonvirtaa myöten ja jatkavat siitä eteenpäin Onkiveteen ja Kuopion suuntaan Kallaveteen.<ref name=jw/>
Iso-Iin alueella on viisi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat järveen suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Iso-Valkeinen (55 ha) ja Pikku-Valkeinen (32 ha), jotka laskevat lännestä Iso-Iihin Tikanpuron rajaojaa myöten. Itäpuolelta laskee Soinlahdelta pieni Taivallampi (6 ha) omaa laskuojaansa myöten.<ref name=jw/>
== Lähteet ==
|
