'''Yhteiskunta''' koostuu [[ihminen|ihmisistä]] ja heidän [[yhteisö]]istään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset [[instituutio]]t, [[politiikka|poliittiset]] käytännöt tai valtarakenteet, [[infrastruktuuri]] ja [[kulttuuri]] ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskunta koostuu ihmisyksilöistä ja niiden muodostamista [[perhe]]istä ja [[suku|suvuista]].
Käsitteet [[valtio]], [[kansakunta]] ja yhteiskunta sekoitetaan usein.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Civil society in the making| Julkaisija = University of Helsinki| Vuosi =1992| Tekijä = Siitonen, Lauri| Luku = State, nation and society in the third world| Sivu = | Sivut = 29–38| Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =951-45-6249-6| Kieli = {{en}} }}</ref> Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta [[valtio]] on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä valtioon[[valtio]]on ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli [[yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja vapaaehtoistyöhön ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan [[perhe]]ttä, [[sukututkimus|sukua]] ja [[ystävä]]piiriä.
== Yhteiskuntien tyyppejä ==
Rivi 32:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Risto | Nimeke=Yhteiskunta: Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta | Selite=2. korjattu painos. Tutkijaliiton julkaisu 101. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-41-3}}
