Versio 3. maaliskuuta 2017 kello 11.13 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 248 muokkausta TA-täydennys ← Vanhempi muutos		Versio 12. heinäkuuta 2017 kello 16.39 muokkaa kumoa 2001:14ba:8300::9e2a (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 42: Maapallolta on löydetty noin 40 000 meteoriittia. Vuosittain Maan pinnalle putoaa noin 30 000 - 80 000 yli 20 gramman painoista meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/space/meteorites-dust/collecting-identifying-meteorites/index.html \| Nimeke = Collecting and identifiying meteorites \| Julkaisija = Natural History Museum\| Viitattu = 3.11.2012 \| Kieli = }}</ref> Suurin osa meteoriiteista on löytynyt Etelämantereen jäätiköiltä ja aavikkoerämaista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/science-of-natural-history/expeditions-collecting/antarctica/index.html \| Nimeke =Collecting meteorites in Antarctica \| Tekijä = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Natural History Museum\| Viitattu =5.5.2012 \| Kieli = }}</ref> Suomen alueelta on löydetty viimeisten 200 v. aikana 13 meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.luomus.fi/geologia/tietoa/meteoriitit/suomi.htm \| Nimeke = Suomen meteoriitit\| Tekijä = Lehtinen M \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Luonnontieteellinen museo\| Viitattu =5.5.2012 }}</ref> Massiivinen meteoriittipommitus esti alussa elämän kehittymisen maapallolla ~~vuosimijardien~~vuosimiljardien ajan ja aiheutti katastrofaalisia tuhoja. Iskeymätiheys on nykyisin kuitenkin jo hyvin alhainen ja viimeisin suurtuho tapahtui n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Vaara ei kuitenkaan ole kokonaan ohitse, sillä Maapalloa mahdollisesti uhkaavia (NEO) kappaleita on yhä suuri joukkio kiertoradoillaan. Näitä meteoriitteja etsitään ja niiden ratoja seurataan jatkuvasti. On hyvin harvinaista että meteoriitti tappaa tai haavoittaa ihmisen. Asutulle alueelle tapahtuneen törmäyksen aiheuttamat suuret tuhot ovat ilmiselviä. Kiinassa arvellaan satoja vuosia sitten kuolleen tuhansia megatörmäyksessä. Talteen saadaan yleensä vain kymmenen sentin luokkaa olevia, muutamien kilojen painoisia kappaleita. Meteoriitit luokitellaan koostumuksensa mukaan johonkin kolmesta päätyypistä: kivi-, rauta- ja kivi-rauta-meteoriitteihin. Raudat koostuvat lähes puhtaasta [[nikkeli]]n ja [[Rauta\|raudan]] seoksesta. Kivimeteoriitit koostuvat oliviinista, pyrokseenista ja maasälvästä, jotka ovat tavallisia mineraaleja. Kivet jaotellaan edelleen kondriitteihin ja akondriitteihin, joista edellisissä on [[millimetri]]n kokoisia rakeita eli ''kondreja'' jotka ovat syntyneet kuumina, mutta niiden syntymisen syytä ei tunneta. Kondreja on 80 % kondriitin tilavuudesta, loppuosa on tasaista massaa ja myös on usein kalsium-alumiini-sulkeumia. Rivi 88: *Hajonnutta kasvillisuutta tai puita Eri meteoriittityypeissä ei esiinny aina samoja piirteitä ja kauan maassa ollut ei-magneettinen meteoriitinsirpale on vaikea tunnistaa meteoriitiksi. Sulattokuonaa yms. on monesti luultu meteoriitiksi. ==Meteoriittien luokitus== Rivi 102: [[Kivimeteoriitti\|Kivimeteoriitit]] [[Kondriitti\|Kondriitit]] (jyvärakenteiset) [[Hiilikondriitti\|Hiilikondriitit]] (luokka C ) 3,5 % kaikista *[[CI-kondriitti\|CI]] (Ivuna) tyyppi *CM (Mighei) tyyppi Rivi 146: Akondriitit 3,20 2,97 7,0% Hiilikondriitit CI 2,27 2,12 11% CM 2,71 2,21 12% CR 3,11 3,15 6% CV 3,51 3,10 11% *CO 3,69 3,11 16% ==Katso myös==

Ero sivun ”Meteoriitti” versioiden välillä