Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Historiaa: kielellistä oikaisua |
||
Rivi 33:
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria [[kivikausi|kivikautista]] esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka [[rautakausi|rautakautinen]] asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan [[Arvid Horn]]in rakennuttaman puukirkon ympärille. [[Suomen senaatti]] määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä [[Tukholma]]an maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[2. elokuuta]] [[1808]] käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali [[Friedrich Wilhelm von Buxhoevden]] oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.<ref name="suomenmaa"/>
| |||