Ero sivun ”Kurpfalz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty luokka |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 47:
1500-luvulla Kurpfalzin ruhtinassuku kääntyi ensin [[Luterilaisuus|luterilaiseen]], myöhemmin [[Kalvinismi|kalvinistiseen]] uskoon. [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikoihin vaaliruhtinas [[Fredrik V (Pfalz)|Fredrik V]] johti [[evankelinen unioni|evankelista unionia]] ja antoi kruunata itsensä vuonna 1619 [[Böömi]]n kuninkaaksi. Jo vuotta myöhemmin katolisen keisarin joukot löivät hänet [[Valkeavuoren taistelu]]ssa ja [[Katolinen liiga (Saksa)|katolinen liiga]] miehitti Kurpfalzin. Kun kolmikymmenvuotinen sota loppui [[Westfalenin rauha]]an vuonna 1648, vaaliruhtinaat saivat Kurpfalzin takaisin, joskin he menettivät paljon poliittisesta vallastaan.
Vuonna 1685 vaaliruhtinas [[Kaarle II (Pfalz)|Kaarle II]]:n kuoltua vailla perillisiä vaaliruhtinaan arvo siirtyi Wittelsbachin suvun eräälle katoliselle sivuhaaralle. [[Ranska]]n kuninkaan [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] esittämät perintövaatimukset johtivat [[Yhdeksänvuotinen sota|yhdeksänvuotiseen sotaan]] eli Augsburgin liigan sotaan (1688-1697), jonka yhteydessä ranskalaiset tuhosivat suuria osia Kurpfalzista (ns. toinen [[Pfalzin hävitys]]). Sodan jälkeen vaaliruhtinas [[Karl III Filip (Pfalz)|Karl III Filip]] päätti vuonna 1720 siirtää Kurpfalzin
[[Ranskan vallankumous]]ta seuraavissa sodissa ranskalaiset valloittivat Kurpfalzin Reinin länsipuoliset osat. Vuonna 1803 sitten Kurpfalzin vaaliruhtinaskunta lakkautettiin kokonaan. Kurpfalzin Reinin itäpuolisista osista tuli osa [[Baden]]in suurherttuakuntaa, mistä johtuu, että ne kuuluvat nykyäänkin [[Baden-Württemberg]]in osavaltioon. Joen länsipuolella sijaitsevat osat siirtyivät 1815 [[Wienin kongressi]]ssa Baijerin alaisiksi, nykyään ne ovat osa [[Rheinland-Pfalz]]in osavaltiota. Kurpfalzin historia omana valtionaan loppui siis tähän, mutta nimi on pysynyt tähän päivään asti käytössä epävirallisena nimityksenä Mannheimin ja Heidelbergin seudusta.
| |||