Ero sivun ”Porin kaupungintalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh, vuosilukuwikejä pois
Rivi 16:
}}
[[File:Valtuustosali Pori.jpg|thumb|250px|Porin kaupungintalossa on [[Porin kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuuston]] valtuustosali.]]
'''Porin kaupungintalo''', (tunnetaan myös nimellä '''Junneliuksen palatsi''',) on [[Pori]]ssa sijaitseva rakennus. Arkkitehtuuriltaan se jäljittelee venetsialaistyylistä [[renessanssin arkkitehtuuri|renessanssi]]palatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista [[uusrenessanssi]]tyylisistä rakennuksista Suomessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pöppönen, Hannu| Otsikko = Silausta vaille valmista Porin kaupungintalossa| Julkaisu = Helsingin sanomatSanomat| Ajankohta = 1. helmikuuta 2008| Sivut = C3}}</ref> Palatsin on suunnitellut arkkitehti [[August Krook]], ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos [[Robert Junnelius]] sekä johtaja [[Hugo Rosenlew]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Toim. Niina Uusi-Seppä|Nimeke=Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna|Julkaisija=Satakunnan museo|Vuosi=2012|Sivu=293}}</ref> Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna [[1894]] ja se valmistui [[1895]]. Porin kaupunki hankki sen omistukseensa vuonna [[1962]]. [[1950-luku|1950-luvulla]] palatsi oli purkamisuhan alla, sillä sen pohjaratkaisut olivat verrattain epäkäytännöllisiä muuhuin kuin asuinkäyttöön ja sen tekniikka oli vanhentunutta. Palatsi kuitenkin onnistui välttämään purkamisen, joskin hyvin täpärästi.
 
[[2006]] aloitettiin rakennuksen laajat entisöintityöt, joiden tarkoituksena on palauttaa rakennus lähes täysin takaisin alkuperäiseen loistoonsa. Yli 6 miljoonaa euroa maksavasta entisöinnistä vastaa arvorakennuksiin perehtynyt arkkitehtitoimisto [[Vilhelm Helander|Helander]] & [[Juha Leiviskä|Leiviskä]]. Porin kaupungintalon on arvioitu olevan osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa, koska se on maamme oloissa poikkeuksellisen edustava yksityispalatsi, joka on nyt julkisessa käytössä.<ref name=":0" />
Rivi 23:
Ennen kaupungintalona olemistaan palatsi toimi yksityisasuntona. Alun perin ensimmäinen kerros oli Robert Junneliuksen ja hänen vaimonsa [[Ellen Junnelius|Ellen Junneliuksen]] (o.s. [[Rosenlew (suku)|Rosenlew]]) asunto, ja toinen kerros konsuli Rosenlewin asunto. Perimätietojen mukaan Junnelius halusi vakuuttaa Ellenin suvun siitä, että Ellen oli valinnut itselleen juuri oikean puolison. Junnelius ei näin ollen halunnut rakennuksen kustannuksissa säästellä, ja lähettikin arkkitehti Krookin ottamaan [[Venetsia]]n ja [[Firenze]]n palatseista oppia. Krook suunnitteli talosta kolmikerroksisen, joissa jokaisessa kerroksessa oli tilaa noin 600 neliömetriä.
 
Vuonna [[1900]] Robert Junnelius kuoli [[aivohalvaus|aivohalvaukseen]], ja vuonna [[1902]] Ellenin veli, vuorineuvos [[Erik Rosenlew]], muutti puolisonsa Karinin (o.s. [[von Frenckell]]) kanssa palatsin kolmanteen kerrokseen. Hugo Rosenlew puolestaan menehtyi vuonna [[1912]], jonka jälkeen Karin Rosenlewin veli, [[Rafael von Frenckell]], osti palatsin kolmannen kerroksen ja muutti sinne [[1917]]. Von Frenckell kuitenkin muutti [[Helsinki]]in jo vuonna [[1923]], jolloin keskimmäisestä kerroksesta tuli vuokrattavaa tilaa.
 
Karin Rosenlew jäi palatsin viimeiseksi asukkaaksi. Hän asui siellä vielä senkin jälkeen, kun Porin kaupunki oli rakennuksen vuonna [[1962|1963]] ostanut. Karin Rosenlew kuoli vuonna [[1968|1967]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Koivuniemi, Jussi|Nimeke=Joen rytmissä. Porin kaupungin historia 1940 - 2000|Julkaisija=Porin kaupunki|Vuosi=2004|Sivu=252}}</ref>
 
<center><gallery perrow="4">