Wikipedia

Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
selvennetty kieltä, lisätty linkkejä, siirretty vain Suomea koskevia osia *Suomessa*-otsikon alle
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
'''Yhteiskuntaluokka''' tai ''sosioekonominen ryhmä'' on keskeinen [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] sosiaalisen jaottelunjakautumisen mittari. VäestönYhteiskunnan katsotaanalueella jakautuvanelävä [[väestö]] jakautuu [[Koulutus|koulutuksen]] sekäasteen, taloudellisen[[Varallisuus|rikkauden]] ja ammatillisen[[Ammattiasema|ammattiaseman]] asemanperusteella mukaisiinryhmiin yhteiskunnallisiineli luokkiin<ref>Mykkänen, Pekka: ''Lapsuuden luokka voi säilyä.'' Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>., Yhteiskuntaluokatjoilla ovaton keskenääntoisiinsa epätasa-arvoisia,verrattuna koskaeriarvoiset niillämahdollisuudet ontoimia eritasoisetyhteiskunnassa toimintamahdollisuudet[[Taloudellinen yhteiskunnan taloudellisellaepätasa-arvo|rahallisesti]], sosiaalisella[[Sosiaalinen japääoma|sosiaalisesti]] poliittisellaja kentällä[[Vaikutusvalta|poliittisesti]].
 
Myös elämäntilanne vaikuttaa ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Suomessa [[Tilastokeskus]] jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat [[Eläke|eläkeläisistä]], [[Opiskelija|opiskelijoista]], [[Työntekijä|työntekijöistä]], alemmista ja ylemmistä [[Toimihenkilö|toimihenkilöistä]], [[Yrittäjä|yrittäjistä]] ja [[Työttömyys|työttömistä]]<ref>Sosioekonominen asema. Tietoa tilastoista, Käsitteet ja määritelmät. http://www.stat.fi/meta/kas/sosioekon_asema.html</ref>. ▼
[[Työväenluokka]] muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)<ref>Mykkänen, Pekka: ''Lapsuuden luokka voi säilyä.'' Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>. Prosentti suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista<ref>Mykkänen, Pekka: ''Lapsuuden luokka voi säilyä.'' Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>.▼
 
YhteiskuntaluokkiinEri liitetäänyhteiskuntaluokkiin useinkuuluvien myösihmisten niidenvälillä edustajilleon ominaisiakeskimäärin kulutustottumuksiaeroja kulutustottumuksissa, tapoja[[Tapa|tavoissa]], harrastuksia[[Harrastus|harrastuksissa]] ja mieltymyksiäharrastamattomuudessa sekä mieltymyksissä. Eräänä luokka-aseman määritelmänä pidetäänkinpidetään mahdollisuutta ulkoisen [[Sosiaalinen status|elämänaseman]] hankkimiseen ja sisäisen tyydytyksen saavuttamiseen markkinoita hyväksikäyttäen{{Selvennä}}<ref>Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sosiologian peruskurssi. ▼
▲Myös elämäntilanne vaikuttaa ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tilastokeskus jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat eläkeläisistä, opiskelijoista, työntekijöistä, alemmista ja ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä ja työttömistä<ref>Sosioekonominen asema. Tietoa tilastoista, Käsitteet ja määritelmät. http://www.stat.fi/meta/kas/sosioekon_asema.html</ref>.
 
▲Yhteiskuntaluokkiin liitetään usein myös niiden edustajille ominaisia kulutustottumuksia, tapoja, harrastuksia ja mieltymyksiä. Eräänä luokka-aseman määritelmänä pidetäänkin mahdollisuutta ulkoisen elämänaseman hankkimiseen ja sisäisen tyydytyksen saavuttamiseen markkinoita hyväksikäyttäen<ref>Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sosiologian peruskurssi.
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiologia/luku6.html
</ref>. Myös ihmisen [[Ihmissuhde|sosiaaliset suhteet]] määrittyvät pitkälti yhteiskuntaluokan mukaan, sillä ihmiset tuntevat yleensä eniten oman yhteiskuntaluokkansa edustajia. Viime vuosikymmeninä voimistunut asuinalueiden [[segregaatio]]kehitys on voimistanut tätä ilmiötä.{{Lähde}}
 
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: [[Proletariaatti|työväenluokan]], [[Keskiluokka|keskiluokan]] ja [[Yläluokka|yläluokan]]. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän [[Peruskoulut|peruskoulutuksen]] saaneeseen työväestöön ja [[Ammattioppilaitos|ammattikoulutuksen]] saaneeseen työväestöön sekä [[Lukio|lukio-]], [[Opistoaste|opisto-]] tai [[Ammattikorkeakoulututkinto|ammattikorkeakoulutuksen]] saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja [[Yliopistotutkinnot|yliopistokoulutuksen]] saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
 
Yliopistotutkinto ei kuitenkaan takaa aina hyvää taloudellista asemaa, sillä monen akateemisen ammatin palkkaus sijoittuu palkkahaitarin keskivälin alapuolelle. Korkea koulutus ei enää takaa myöskään työllistymistä omalle alalle, koska monille aloille koulutetaan enemmän väestöä kuin koulutetulle työvoimalle riittää kysyntää. Osa yliopistotutkinnon suorittaneista henkilöistä kuuluukin [[prekariaatti]]in, jonka elämä on tyypilliseti työttömyyden, palkkatukitöiden ja muiden lyhytaikaisten työsuhteiden muodostaman kehän kiertämistä. ▼
 
Ihmisen yhteiskuntaluokka voi vaihtua, kun hänen elämäntilanteensa, tulotasonsa tai koulutusasteensa muuttuvat.
 
== HistoriaaSuomessa ==
 
=== Historia ===
[[Teollisuusyhteiskunta|Teollistuneen yhteiskunnan]] väestö jaettiin aiemmin{{Milloin}} [[Irtolaisuus|irtolaisiin]], [[työväenluokka|työväestöön]], [[maatalousväestö]]ön, [[keskiluokka]]an, [[porvaristo]]on ja [[Aateli|aatelisiin]].
 
Suomi oli aikaisemmin{{Milloin}} [[sääty]]-yhteiskunta, jossa vain osalla väestöstä oli [[äänioikeus]]. Äänioikeutettuja säätyjä olivat [[aateli]]sto, [[papisto]], [[porvaristo]] ja manttaaliin pantua maata omistavat [[talonpoika|talonpojat]]. Säädyistä vain talonpojat ja porvarit maksoivat [[Verotus Suomessa|veroja]].
 
Tilattomaan, eli äänioikeutta vailla olevaan, maaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli [[torppari]]t sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], [[itsellinen|itselliset]], [[piika|piiat]] ja [[renki|rengit]], [[muonamies|muonamiehet]] ja [[loinen (yhteiskunta)|loiset]]. Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata työvastiketta eli [[Taksvärkki|taksvärkkiä]] vastaan, mäkitupalaiset asuivat vuokrakiinteistöllävuokra-asunnossa maksaen vuokransa työllään. [[Palkollissääntö|Palkolliset]] olivat piikoja ja renkiä, joiden työsuhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäistöitä ruokaa vastaan. Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.
 
Tilaton väestö muodosti lopulta suomalaisen yhteiskunnan suurimman luokan, sillä noin puolet maatalousväestöstä kuului 1900-luvun alussa tilattomiin<ref> Korkiasaari, Jouni: ''Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla.'' Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet Turku – Åbo 2001. http://web.archive.org/web/20130329102951/http://www.migrationinstitute.fi/articles/005_Korkiasaari.pdf</ref>. Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan [[Suomen äänioikeuden historia#Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus|laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille]] muille kansanryhmille, paitsi [[Köyhäinhoitolaki|vaivaishoidon]] [[Vaivainen|varassa eläville ihmisille]]. Suomen demokratisoituminen[[Demokratia|kansanvaltaistuminen]] johti vajaassa kymmenessä vuodessa [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut laki[[Laki vuokra-alueiden lunastamisesta|torpparilaki]] merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia[[Maauudistus|maauudistusta]] torpparien, mäkitupalaisten ja [[lampuoti]]en saadessa asumustensa ja viljelystensä omistusoikeuden.
 
[[Työväenluokka]] muodosti aiemmin{{Milloin}} suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin.
 
Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä [[työttömyys|pitkäaikaistyöttömyyden]] ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.
 
Viime vuosikymmeninä{{Milloin}} voimistunut asuinalueiden [[segregaatio|eriytyminen]] on voimistanut myös ihmissuhteiden määrittymistä yhteiskuntaluokan mukaan.
 
▲Yliopistotutkinto ei kuitenkaanSuomessa takaa aina hyvää taloudellista asemaa, sillä monen akateemisen ammatin palkkaus sijoittuu palkkahaitarin keskivälin alapuolelle. Korkea koulutus ei enää{{Milloin}} takaa myöskään työllistymistä omalle alalle, koska monille aloille koulutetaan enemmän väestöä kuin koulutetulle työvoimalle riittää kysyntää. Osa yliopistotutkinnon suorittaneista henkilöistä kuuluukin [[prekariaatti]]in, jonka elämä on tyypilliseti työttömyyden, [[Palkkatuettu työ|palkkatukitöiden]] ja muiden [[Työsopimus|lyhytaikaisten työsuhteiden]] muodostaman kehän kiertämistä.
 
=== Kokemus yhteiskuntaluokkiin kuulumisesta ===
▲[[Työväenluokka]] muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä{{Milloin}} suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan [[Keskiluokka|keskiluokkaan]] (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)<ref>Mykkänen, Pekka: ''Lapsuuden luokka voi säilyä.'' Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>. Prosentti suomalaisista mieltää kuuluvansa [[Yläluokka|yläluokkaan]] ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista<ref>Mykkänen, Pekka: ''Lapsuuden luokka voi säilyä.'' Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>.
 
== Teoreettisia pohdintoja ==
Rivi 32 ⟶ 38:
[[Marxilaisuus|Marxilaisuudessa]] pidetään merkityksellisenä, onko yhteiskuntaluokilla sovittamattomia luokkaristiriitoja. Marxilaisen teorian mukaan tietoisuus sovittamattomista luokkaristiriidoista johtaa vallitsevia taloudellisia ja poliittisia olosuhteita vastaan suunnattuun kapinaan.
 
[[Stanislaw Ossowski]] piti perusongelmana valintaa kahden vaihtoehdon välillä:
# ovatko yhteiskuntaluokat todellisia, laadullisesti toisistaan eroavia ryhmiä, joilla on selvät rajat, vai
# perustuvatko yhteiskuntaluokat vain aste-eroihin, eli siihen että yhteiskunnan jäsenet saavat erilaisia arvoja samoilla muuttujilla. Tällöin luokkaerojen asettaminen on lähinnä sopimuksenvaraista. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Allardt, Erik | Nimeke=Sosiologia I | Selite=s. 106 | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11856-7}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[Syrjäytyminen]]
 
== Kirjallisuus ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka”