Ero sivun ”Geenitekniikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.148.33.18 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
p →Patentit: Tarkennettu linkkiä |
||
Rivi 86:
], Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola, [[Pohjolan Sanomat]] / [[STT]], 13.3.2006.</ref> Yleensä suoja-aika jääkin lyhyeksi, koska 20 vuoden suoja-ajasta kuluu 10 - 15 vuotta geenin löytämisestä lajikkeen kehittämiseen. <ref name=shiva/>
Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija, luomuviljelijä<ref>[http://www.helsinki.fi/ruralia/luomu/jukka_rajala.htm Luomu Ruralia-instituutissa]</ref> Jukka Rajala kiinnittää [[Voima (lehti)|Voima]]-lehdessä huomiota GMO-liittyvään patenttijärjestelmään, "Gmo-lajikkeisiin liittyvä patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Vuosi sitten 26 maissitutkijaa jätti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle valituksen, että eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saa tutkia. Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus."<ref>[http://fifi.voima.fi/artikkeli/Geenimuunneltu-peruna-saapuu-Suomeen/3414 Riita perunasta Voima 3/10]</ref>
Patentoida voi niin geenimuunneltuja kuin muutenkin jalostettuja kasveja. Monsanton ensimmäiset GMO-patentit raukeavat jo vuonna 2014.
| |||