Ero sivun ”Tukholma” versioiden välillä

[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan Tukholman perusti [[Birger-jaarli]], joka halusi lopettaa [[Karjalaiset|karjalaisten]] sotaretkillään aiheuttaman vahingon [[Mälaren]]in alueelle ja [[Sigtunan tuho|Sigtunan tuhon]] kaltaiset tapahtumat<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=71|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna [[1252]] ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas [[Valdemar Birgerinpoika]] solmi [[Hansaliitto|Hansan]] kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla [[fransiskaanit]] perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide|Nimeke=1200-talet|Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page____3813.aspx |Julkaisija=|Luettu=14.8.2006}}</ref>

 

 

 

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua [[Kalmarin unioni]]sta. [[10. lokakuuta]] [[1471]] [[Sten Sture vanhempi|Sten Sture vanhemman]] johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset [[Brunkebergin taistelu]]ssa Tukholman ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholmshistoria.com/?p=511 | Nimeke = Sten Sture vinner slaget vid Brunkeberg| Julkaisu =Ur Stockholms historia | Julkaisija =Stockholmshistoria.se | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>

Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67&nbsp;220 [[ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaista]], mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat |Viitattu=17.3.2013|Osoite=http://sverigesradio.se/diverse/appdata/isidor/images/news_images/185/958363_600_934.jpg |Julkaisija =Sisuradio}}</ref> Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10564 | Nimeke = Ruotsinsuomalaiset tilastoina | Julkaisu = Sisu-uutiset| Ajankohta =2009| Julkaisija =Sisuradio | Viitattu = 17.3.2013 }}</ref> Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12&nbsp;039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen on 10&nbsp;351.

 

 

=== Väestönkehitys ===

Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa [[Mälaren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] lahti [[Saltsjön]] kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä [[Stadsholmen]]in saarella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/OmStockholm/Forvaltningar-och-bolag/Stadsdelsforvaltningar/Sodermalm/Om-stadsdelsomradet/Historik/ | Nimeke = Stadsdelsområdets historia| Julkaisija =Stockholms Stad | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>

 

 

 

Tukholman pääkatu on [[Drottninggatan]]. Muita tunnettuja katuja on muun muassa [[Strandvägen]] ja [[Birger Jarlsgatan]]. Vanhassakaupungissa on [[Mårten Trotzigs gränd]], joka on kaupungin kapein kuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gamla-stan-stockholm.se/trotzigs.php | Nimeke =Mårten Trotzigs Gränd | Julkaisu = Stockholm.se| Viitattu = 22.2.2013 | Kieli ={{sv}}}}</ref>

 

=== Tukholman saaret ===

 

 

Stadsholmenin itäpuolella [[Saltsjön|Saltsjössa]] sijaitsee [[Djurgården]]in eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa [[Skansen]]in ulkoilmapuisto ja [[Vasa-museo]]. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi [[Beckholmen]].

*[[Riddarholmen]]

*[[Skeppsholmen]]

*[[Stora Essingen]]

*[[Strömsborg]]

Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonta. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen keskikaupungin (ruots. ''Innerstaden''). Kuninkaallinen Djurgården liitettiin Tukholmaan ensimmäisenä vuonna 1868.

 

 

Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. [[Hammarby]] liitettiin [[Nacka]]sta 1930, osa [[Bagarmossen]]ista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja [[Kyrkhamn]] [[Järfälla]]sta vuonna 1975. [[Skärholmen]] ja [[Vårberg]] liitettiin Tukholmaan [[Huddinge]]sta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin [[Hansta]] [[Sollentuna]]sta vuonna 1982.

{{Pääartikkeli|[[Luettelo Tukholman kaupunginosista]]}}

[[Kuva:Stockholm boroughs 2007.svg|thumb|319x319px|Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.]]

 

Vuodesta [[1998]] Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (''stadsdelsområde''), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (''stadsdelsnämnd''). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.

 

== Talous ==

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45&nbsp;000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu [[informaatioteknologia]]an. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata [[Piilaakso]]on. Myös [[biotekniikka]] on yksi eniten kasvavista alueista.

 

[[Tukholman pörssi]]n 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67&nbsp;%:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45&nbsp;%:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholm Business Region|Nimeke=Näringslivet i siffror | Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmbusinessregion.se/templates/page____12283.aspx |Julkaisija=www.stockholmbusinessregion.se|Luettu=15.8.2006| Kieli={{sv}}}}</ref>

 

 

Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35&nbsp;% (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6&nbsp;%), josta 18,08&nbsp;% menee kunnalle ja loput 12,27&nbsp;% Tukholman läänin maakäräjille (''landsting'').

Tukholman julkinen liikenne koostuu [[bussi|busseista]] ja erityyppisistä [[juna|junista]], mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa [[Storstockholms Lokaltrafik]] (SL). Päivittäin lähes 650&nbsp;000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.

 

 

Tukholman läänin maakäräjien omistama [[Waxholmsbolaget]] on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä [[Tukholman saaristo]]ssa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on [[Viking Line]]n sekä [[Silja Line]]n laivoilla [[Turku]]un, [[Helsinki]]in ja [[Ahvenanmaa]]lle, [[Tallink]]in aluksilla [[Tallinna]]an ja [[Riika]]an sekä [[Birka Line]]n yhdella aluksella Maarianhaminaan.

[[Kuva:T-Centralen Tunnelbana Hässelby.JPG|thumb|332x332px|Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.]]

[[Kuva:Stockholm metro map.png|right|thumb|Tunnelbanan asemakartta.|330x330px]]

 

==== Rautatie ====