Ero sivun ”Arkkitehtuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rakennussuunnittelu: mites tämä? ainakin jotain siitä |
ajattelin, että sakraaliarkkitehtuurin voisi käsitellä julkisen rakentamisen yhteydessä? |
||
Rivi 20:
Länsimaisen arkkitehtuurin teorian vaikutusvaltaisin, varhaisin ja ainoa [[antiikki|antiikin]] ajalta säilynyt arkkitehtuurin teoriaa käsittelevä teos on [[Vitruvius|Vitruviuksen]] ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua kirjoittama ''[[De architectura libri decem]]''. Vitruvius määritteli arkkitehtuurille kolme päämäärää: ''firmitas'' (kestävyys), ''utilitas'' (käyttökelpoisuus) ja ''venustas'' (kauneus). Sen jälkeen arkkitehtuurin teoriaa ei julkaistu ennen [[Leon Battista Alberti]]n 1400-luvun lopulla kirjoittamaa teosta ''[[De re aedificatoria]]'', joka pohjautuu Vitruviuksen työhön; ''De architectura'' muodostikin perustan kaikelle arkkitehtuurin teoriaa käsittelevälle keskustelulle renessanssista lähtien.<ref name="smith3"/><ref name="evers6">Evers 2003, s. 6.</ref> Vitruviaaninen ajattelu pylväsjärjestelmineen ja mittasuhteineen alkoi menettää merkitystään 1800-luvulla, kun huomio keskittyi kertaustyylien myötä rakennuksen muotopiirteisiin ja historiallisuuteen. [[Modernismi]]n myötä arkkitehtuuria ovat koskeneet esteettisten näkökohtien sijaan enenevässä määrin muut, teknologiset ja sosiaaliset kysymykset<ref name="evers7">Evers 2003, s. 7.</ref> ja Vitruviuksen kolmen periaatteenkin käyttökelpoisuus on kyseenalaistettu eri näkökulmista.<ref name="theory"/>
{{Pääartikkeli|[[Arkkitehtuurin historia]]}}
▲==Arkkitehtuurin historia ja eri aikausien tyylisuuntauksia==
[[Kuva:National Congress of Brazil.jpg|thumb|250px|[[Oscar Niemeyer]], [[Brasilian kansalliskongressi]]n talo.]]
Rivi 70 ⟶ 65:
==== Julkisten rakennusten suunnittelu ====
Julkisia rakennustyyppejä on hyvin suuri kirjo aina pienimuotoisesta ja arkisesta rakentamisesta, kuten [[päiväkoti|päiväkodeista]], suurimittakaavaiseen ja monumentaaliseen rakentamiseen, kuten konserttitaloihin saakka. Julkisten rakennusten suunnittelu onkin erityisen vaativaa, ja niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat usein suuria panostuksia.<ref name="julkiset"/> Erityinen merkitys arkkitehtuurin historiassa on ollut [[sakraaliarkkitehtuuri]]lla eli uskonnollisilla rakennuksilla, kuten temppeleillä, kirkoilla, pyhäköillä ja moskeijoilla, sillä ne ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisimpiä ja pysyvimpiä rakennuksia, joissa arkkitehtuuri on saavuttanut suurimman ilmaisuvoimansa. Sakraaliarkkitehtuurin [[typologia (arkkitehtuuri)|typologiat]] ovat monimuotoisia, sillä eri uskonnoilla on erilaisia tilavaatimuksia ja yhdenkin uskonnon piirissä harjoitetaan monia erilaisia toimintoja. Historiallisesti merkittävää on ollut myös hautausarkkitehtuuri, jonka tuottamiin monumentteihin kuuluvat esimerkiksi [[Egypti]]n [[Egyptin pyramidit|pyramidit]] ja erilaiset [[mausoleumi]]t kuten [[Taj Mahal]].<ref name="ebarchitecture"/>
Muita julkisen rakentamisen suunnittelukohteita ovat [[hallinto|hallinnon]] rakennukset, jotka ovat saavuttaneet hyvin erityyppisiä typologioita hallinnon muodosta riippuen, ja erilaiset vapaa-ajan toiminnoille tarkoitetut rakennukset, joiden typologiat ovat historiallisesti pysyneet yhdenmukaisempina. Niihin lukeutuvat pääosin passivista osallistumista edellyttävät rakennukset, kuten [[teatteri]]t, [[auditorio]]t ja [[urheilu]]lle tarkoitetut [[areena]]t, sekä aktiivista osallistumista vaativat tilat, kuten [[museo]]t ja [[kirjasto]]t. Oman ryhmänsä muodostaa myös [[koulutus|koulutuksen]] ja erilaisten julkisten palvelujen arkkitehtuuri, esimerkiksi [[koulu]]t, [[sairaala]]t ja [[vankila]]t. Koulurakentamisen merkitys päiväkodeista [[yliopisto]]ihin on kasvanut ja koulurakennuksille asetetut erityisvaatimukset tuottavat yhä monimuotoisempia typologisia ratkaisuja.<ref name="ebarchitecture"/>
==== Liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelu ====▼
▲==== Liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelu ====
[[Teollinen vallankumous|Teollisen vallankumouksen]] myötä taloudellinen toiminta siirtyi kodin ja yksilön piiristä koneiden ja prosessien hallitsemiin tiloihin, jotka vaativat aiempaa erikoistuneempia arkkitehtonisia ratkaisuja. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi erilaiset vaihtokaupan tilat, kuten [[toimisto]]t, [[pankki|pankit]], liiketilat ja näyttelytilat, liikenteen tilat, kuten [[rautatieasema]]t, [[lentoasema]]t ja [[hotelli]]t, tiedonvälityksen vaatimat tilat sekä tuotannon tilat kuten [[tehdas|tehtaat]] ja [[voimala]]t. Rakennukset, joiden päätarkoitus on tarjota tiloja ihmisten toiminnalle, ovat yleensä ekspressiivisempiä kuin lähinnä koneille tarkoitettu arkkitehtuuri, jonka ratkaisut ovat usein puhtaan käytännöllisiä, yksinkertaisia ja joustavia.<ref name="ebarchitecture"/>
=== Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu ===
Rivi 129 ⟶ 126:
<ref name="ebarchitecture">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/topic/architecture|Tekijä=Ackerman, James S.|Nimeke=Architecture|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=28.6.2017}}</ref>
<ref name="julkiset">{{Verkkoviite|Osoite=http://architecture.aalto.fi/fi/studies/programmes_and_majors/architecture/public/|Nimeke=Julkiset rakennukset|Julkaisija=Aalto-yliopisto|Luettu=29.6.2017}}</ref>
<ref name="asunto">{{Verkkoviite|Osoite=http://architecture.aalto.fi/fi/studies/programmes_and_majors/architecture/housing/|Nimeke=Asuntosuunnittelu|Julkaisija=Aalto-yliopisto|Luettu=28.6.2017}}</ref>
| |||