Ero sivun ”Kaarle Henrikinpoika Horn” versioiden välillä

'''Kaarle Henrikinpoika Horn''', Kankaisten herra ({{k-sv|'Carl Henriksson Horn'}}) (n. [[1550]] – [[16. toukokuuta]] [[1601]]) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen sotapäällikkö ja valtiomies. Hänestä tuli [[sotamarsalkka]] vuonna 1580 ja [[valtaneuvos]] 1588. Hän oli [[Henrik Klaunpoika Horn]]in poika.

Horn puolusti [[Pitkä viha|pitkän vihan]] aikana [[Tallinna]]a venäläisiä vastaan vuosina 1570–1571 ja 1577. Hän valtasi [[Läänemaa]]n 1581 ja toimi [[Narva]]n [[käskynhaltija]]na vuosina 1581–1582 ja 1588–1590. Valtaneuvos hänestä tuli vuonna 1588. Horn joutui [[Juhana III]]:n epäsuosioon jouduttuaan luovuttamaan [[Kaprio]]n, [[Jaama]]n ja [[Iivananlinna]]n venäläisille. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin viime hetkellä mestauspaikalla. Horn asettui kuningas [[Sigismund]]ia vastaan [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu|sisällissodassa]], tämän isä oli ollut Juhana III, ja yritti Suomessa Kaarle-herttuan lähettiläänä vaikuttaa Klaus Flemingiinkin.

Horn oleskeli [[Viro]]ssa 1500–luvun viimeisinä vuosina ja vaikutti osaltaan siihen, että porvaristo siellä kääntyi Kaarle-herttuan puolelle. Kaarle-herttua nimitti hänet komentajaksi ja käskynhaltijaksi Liivinmaalle. Kaarle-herttualta Horn sai vuonna 1600 [[Pohjois-Suomen laamanni]]nviran. Oli herttuan mukana tämän piirittäessä Virossa Pärnun linnoitusta. Hornista tuli herttuan asettama ylikäskynhaltija Viroon ja Liivinmaalle vuonna 1600, ja vuonna 1601 hän valloitti [[Piebalga]]n linnoituksen puolalaisilta, ottaen sen komentajan [[voivodi]] Matias Dembinskin vangiksi. Tämä jäi Hornin viimeiseksi sotasaavutukseksi, sillä hän kaatui kuoli jo samana vuonna taistelussa Sigismundin puolalaisia vastaan [[Burtnieki]]n linnan taistelussa Pohjois-Latviassa.

[[Luokka:VirkamiehetRuotsalaiset virkamiehet]]