Ero sivun ”Arkkitehtuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ta |
teoria |
||
Rivi 10:
Arkkitehtuuri on aina ilmentänyt aikakautensa tyyli-ihanteita. Lisäksi kulloinkin suosiossa tai parhaiten saatavilla olleet materiaalit ovat ohjanneet sen muotokieltä. Vastaavasti arkkitehtuuri on luonut tietynlaisen ilmeen [[infrastruktuuri]]in. Arkkitehtuurin [[fysiikka|fysikaalinen]] perusta on [[statiikka|statiikassa]] eli siinä, miten eri elementit voivat tukea ja kannatella toisiaan eri voimien kohteina.
== Arkkitehtuurin teoria ==
Arkkitehtuurin teoriaan voidaan lukea kaikki näkökulmat, joiden perustella rakennettua ympäristöä voidaan arvioida,<ref name="theory"/> tai toisaalta kaikki tietous, jota arkkitehti käyttää työssään.<ref name="taik"/> Arkkitehtuurin teoria ja arkkitehtuurin filosofia voidaan nähdä joko osana laajempaa [[estetiikka|taiteen teoriaa]] tai siitä erillisenä ja itsenäisenä.<ref name="theory"/> Koska arkkitehtuurin teoriaa on vaikea johtaa rakennetusta ympäristöstä, käytännössä se vastaa arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoituksia.<ref name="kruft13">Kruft 1994, s. 13.</ref>
Arkkitehtuurin teoriaa on varsinaisen arkkitehtuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi löydettävissä monenlaisista, erityisesti taiteen teoriaa käsittelevistä teksteistä. Valtaosin sen tarkoituksena on ottaa huomioon sekä esteettiset, sosiaaliset että käytännölliset näkökohdat, mutta näkökulma voi olla teoreettinen tai käytännönläheinen, esimerkiksi rakentamisen ohjekirja,<ref name="kruft15">Kruft 1994, s. 15.</ref> kuten [[Suomen rakentamismääräyskokoelma]]. Arkkitehtuuria käsittelevät teoreettiset kirjoitukset ovat esimerkiksi [[luonnontiede|luonnon-]] tai [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteistä]] poiketen usein vähemmän muodollisia, yksittäisen arkkitehdin henkilökohtaisiin mielipiteisiin perustuvia kirjoituksia. Ne voidaan jakaa vähintään kolmeen eri aihepiiriin: arkkitehtuurin teknologiaa käsittelevät teoriat, historiaa käsittelevät teoriat ja suunnitteluperiaatteita käsittelevät teoriat.<ref name="smith3">Smith 2013, s. 3–6.</ref> Historiallisesti arkkitehtuurin tutkimuksen merkittävin päämäärä onkin ollut suunnittelun ohjaaminen. Nämä suunnittelun teoriat voidaan jakaa teemallisiin eli analysoiviin teorioihin, joiden päämäärä on jonkin yksittäisen suunnittelutavoitteen toteuttaminen, ja synteesin teorioihin, jotka tähtäävät kaikkien tiedossa olevien suunnittelutavoitteiden huomioonottamiseen. Ensimmäisten voidaan ajatella tuottavan omaleimaisia, mieleenpainuvia rakennuksia, jälkimmäisten tavanomaista, käytännöllisempaa rakentamista.<ref name="taik"/>
Historiallisesti arkkitehtuurin teorialla on ollut läheiset suhteet [[arkkitehtuurin historia]]an, [[taidehistoria]]an ja [[renessanssi]]sta lähtien erityisesti [[arkeologia]]an.<ref name="kruft15"/> Ennen 1700-lukua arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa ei oppialoina erotettu toisistaan; menneisyyden rakennuksista onkin mahdotonta keskustella mielekkäästi ottamatta huomioon kontekstia, jossa ne on rakennettu.<ref name="theory"/> Oman aikansa arkkitehtuuri voidaan toisaalta ajoittain nähdä arkkitehtuurin teorian tuotoksena, toisaalta teoria jo rakennettua ympäristöä pohtivana. Arkkitehdille teorian jonkinasteinen tuntemus on välttämätöntä, etteivät suunnitteluvalinnat ole mielivaltaisia tai stereotyyppisiä.<ref name="kruft16">Kruft 1994, s. 16.</ref> Vaikka arkkitehtuurin ”teoria” ja ”käytäntö” nähdään usein toisiaan täydentävinä, on arkkitehtuurin teorialla pohjimmiltaan konkreettinen ja käytännöllinen rooli: teoriat ovat läsnä jokapäiväisessä arkkitehtuurikeskustelussa, ja niiden avulla arkkitehti voi puolustaa omia näkökantojaan ja arvovalintojaan. Rakennuksissa teoriat saavuttavat fyysisen muodon.<ref name="smith3"/> Väärin painottuneet tai virheelliset teoriat voivat toteutuessaan johtaa huonoihin ratkaisuihin, ja ajoittain arkkitehtuurin teoriaa ovat värittäneet erilaiset poliittiset ideologiat. Silti näissäkään tapauksissa teorian ja toteutuneen rakennetun ympäristön suhde ei ole suoraviivainen.<ref name="kruft17">Kruft 1994, s. 17.</ref>
Länsimaisen arkkitehtuurin teorian vaikutusvaltaisin, varhaisin ja ainoa [[antiikki|antiikin]] ajalta säilynyt arkkitehtuurin teoriaa käsittelevä teos on [[Vitruvius|Vitruviuksen]] ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua kirjoittama ''[[De architectura libri decem]]''. Vitruvius määritteli arkkitehtuurille kolme päämäärää: ''firmitas'' (kestävyys), ''utilitas'' (käyttökelpoisuus) ja ''venustas'' (kauneus). Sen jälkeen arkkitehtuurin teoriaa ei julkaistu ennen [[Leon Battista Alberti]]n 1400-luvun lopulla kirjoittamaa teosta ''[[De re aedificatoria]]'', joka pohjautuu Vitruviuksen työhön; ''De architectura'' muodostikin perustan kaikelle arkkitehtuurin teoriaa käsittelevälle keskustelulle renessanssista lähtien.<ref name="smith3"/><ref name="evers6">Evers 2003, s. 6.</ref> Vitruviaaninen ajattelu pylväsjärjestelmineen ja mittasuhteineen alkoi menettää merkitystään 1800-luvulla, kun huomio keskittyi kertaustyylien myötä rakennuksen muotopiirteisiin ja historiallisuuteen. [[Modernismi]]n myötä arkkitehtuuria ovat koskeneet esteettisten näkökohtien sijaan enenevässä määrin muut, teknologiset ja sosiaaliset kysymykset<ref name="evers7">Evers 2003, s. 7.</ref> ja Vitruviuksen kolmen periaatteenkin käyttökelpoisuus on kyseenalaistettu eri näkökulmista.<ref name="theory"/>
==Arkkitehtuuri eri kulttuureissa==
Rivi 97 ⟶ 106:
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite|Tekijä=Evers, Bernd & Thoenes, Christof|Nimeke=Architectural Theory: From the Renaissance to the Present: 89 Essays on 117 Treatises|Julkaisija=Taschen|Vuosi=2003|Isbn=9783822816998|www=https://books.google.it/books?id=V5OK-Yw-A3cC&printsec=frontcover|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}}
{{Viitteet}}▼
*{{Kirjaviite|Tekijä=Kruft, Hanno-Walter|Nimeke=History of Architectural Theory|Julkaisija=Princeton Architectural Press|Vuosi=1994|Isbn=9781568980102|www=https://books.google.fi/books?id=OPTfVyHyVW4C&printsec=frontcover|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Smith, Korydon|Nimeke=Introducing Architectural Theory: Debating a Discipline|Julkaisija=Routledge|Vuosi=2013|Isbn=9781136190292|www=https://books.google.fi/books?id=FG_DAwUSmawC&printsec=frontcover|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}}
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="theory">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/topic/architecture/Theory-of-architecture|Tekijä=Collins, Peter|Nimeke=Theory of architecture|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=25.6.2017}}</ref>
<ref name="taik">{{Verkkoviite|Osoite=http://www2.uiah.fi/projects/metodi/035.htm|Tekijä=Routio, Pentti|Nimeke=Erään tuotelajin teorian historiallinen kehitys: Arkkitehtuurin teoria|Julkaisija=TAIK|Luettu=25.6.2017}}</ref>
}}
== Kirjallisuutta ==
| |||