Wikipedia

Ero sivun ”Adolf Ivar Arwidsson” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
muotoiluja
Rivi 1:
[[Image:Adolf Iwar Arwidsson smaller.jpg|thumb|Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson.]]
'''Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson''' ([[7. elokuuta]] [[1791]] [[Padasjoki]], Ruotsin kuningaskunta – [[21. kesäkuuta]] [[1858]] [[Viipuri]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]]) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies.<ref name="laukaa">{{Kirjaviite | NimekeLuku = Nimiä ja vaikuttajia| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Kananen, Taimi| Sivut = 243–5243–245| Selite Nimeke= Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.)| Selite=Toimittanut Helena Hänninen | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 952-90-4717-7}}</ref>
 
Opiskellessaan [[Turun akatemia]]ssa [[laukaa]]laisen papin poika Arwidsson liittyi radikaaliin opiskelijapolveen, joka pyrki uudistamaan kirjallista ajattelua [[romantiikka|romanttiseen]] suuntaan. Opiskellessaan [[Uppsala]]ssa 1817–1818 Arwidsson kiinnostui [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikasta]] ja perusti Suomeen palattuaan ''[[Åbo Morgonblad]]'' -nimisen lehden vaalimaan kansallista herätystyötä. Lehden kritiikki valtiollista johtoa vastaan johti sen lakkauttamiseen keisarin päätöksellä 30. syyskuuta 1821. Hänet myös karkotettiin Turun akatemiasta vuonna 1823. Arwidsson muutti [[Ruotsi]]in 1823. Vuonna 1843 hänestä tuli [[Tukholma]]n kuninkaallisen kirjaston johtaja. Arwidsson kuoli 1858 matkalla kotipitäjäänsä [[Laukaa]]seen.<ref name=laukaa />
Rivi 12:
Suomen uusi asema Venäjän autonomisena ruhtinaskuntana tarjosi suomalaisille suhteellisen itsenäisen aseman ja synnytti keskustelua siitä, miten maan asema tulisi ymmärtää ja miten sitä tulisi kehittää. Arwidsson oli yksi tämän keskustelun kiivaimmista osanottajista. Hän ammensi kansallisen ajattelunsa saksalaisperäisestä [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikasta]], jota edustivat muiden muassa [[J. G. von Herder]] (1744–1803), [[Friedrich von Schelling]] (1775–1854) ja [[Friedrich von Schlegel]] (1772–1829). Kyseessä oli idealistinen ajatuskokonaisuus, joka korosti kansan merkitystä. Kansan tuli tulla tietoiseksi itsestään ja toteuttaa historiallista kutsumustaan.
 
Arwidsson kehotti suomalaisia etsimään ominta olemustaan historiasta. Hänen mukaansa suomalaiset olivat jo kansa, joka ei vain aikaisemmin ollut tiedostanut asemaansa. Arwidssonin kansakäsitys tiivistyi oman ja vieraan vastakkainasetteluun. Hän halusi juuria vieraat vaikutteet, mikä osoittautui ristiriitaiseksi. Suomen kulttuuri oli tiiviisti sidoksissa entisen emämaan, Ruotsin, ja silloisen emämaan, Venäjän, perintöön. Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” (”Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar”) oli myös [[Gustaf Mauritz Armfelt|G. M. Armfeltin]] piirin johtotähtenä Suomen asiain komiteassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kannisto, Päivi | Nimeke=Suolatut säkeet.: Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen | Selite=Väitöskirja: (Tampereen yliopisto) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1997 | Isbn=951-717-947-2 | www=http://kirjatohtori.blogspot.fi/2007/06/suolatut-sakeet.html | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Arwidssonin ohjelmaan kuului vaatimus kansan yhtenäisyydestä. Hän väläytteli vieraan uhkakuvaa ja yhdisti Suomen eri säädyt elimelliseksi kokonaisuudeksi kuvaamalla nämä vertauskuvallisesti puuksi. Sivistyneistö muodosti puun latvan ja rahvas sen juuren. Kielikuva oli tyypillinen kansallisromantiikalle, joka korosti kansan historiallisen kehityksen orgaanista luonnetta. Tosiasiassa Arwidsson näki kansallishengen elähdyttävän eri kansalaiskerroksia eri tavoin. Valtaa hän ei massoille uskonut: ”kaikki uudistus, joka on toimitettava levollisesti ja maltillisesti, on ylempien, sivistyneiden kansankerrosten aloitettava ja ohjattava”.
Rivi 20:
Arwidsson tapasi uhitella lehdessään kilpailijoitaan ja sensuuria vastaan. Hän piti sensuuria osoituksena johtavien virkamiesten pikkumaisuudesta, typeryydestä ja henkisestä köyhyydestä. Arwidssonin lehti lakkautettiin nopeasti, vain puolen vuoden ilmestymisen jälkeen vuonna 1821. Pelkkä uhittelu tuskin olisi yksinään yllyttänyt virkamiehiä päätökseen, mutta kyse oli myös Venäjän hallituspolitiikan yleisestä konservatismilinjasta. [[Napoleon]]ista saadun voiton jälkeen Euroopan vallat olivat muodostaneet Pyhän Allianssin torjumaan yhteiskuntarauhan uhkaksi nähtyjä vapaamielisiä aatteita. Suomessa niihin katsottiin sekaantuneen Arwidssonin lisäksi muitakin Aura-seuralaisia ja yliopistomiehiä. Maan johtomiehet pitivät näiden muinaisuuteen ja romantiikkaan mieltynyttä suuntausta hullutuksena. Suomen asiain komitean [[Carl Erik Mannerheim|C. E. Mannerheim]] yhdisti uudet opit siihen nuorison levottomuuteen, joka 1810-luvun lopussa oli Saksassa uhkaamassa Euroopan vastasaavutettua rauhaa.
 
Ruotsissa Arwidsson jatkoi isänmaallista julkaisutoimintaa salanimillä. Pekka Kuoharisen nimellä julkaistussa kirjoituksessa ''Suomi ja sen tulevaisuus'' (1838) Arwidsson suomi ankarasti [[Israel Hwasser]]in esittämää käsitystä siitä, että Suomella oli Venäjän maakuntana erityisasema. Arwidsson-Kuoharisen mukaan Suomi oli väkipakolla uuteen emämaahansa liitetty eikä erityisasemalle ollut mitään lakiin tai valtiosääntöön perustuvia takeita saati konkreettisia näyttöjä. Osana samaa keskustelua ilmestyi vielä nimimerkillä Olli Kekäläinen julkaistu kirjoitus ''Suomen nykyinen valtiomuoto'' (1841), jonka kirjoittaja asettui sovittelemaan Hwasserin ja Kuoharisen vastakkaisia näkemyksiä. Tämän nimimerkin takana [[Olavi Junnila]] on katsonut olleen myös A. I. Arwidssonin, kun taas [[Matti Klinge]] on katsonut kirjoittajana olleen [[Johan Jakob Nordström]]in.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 3122|nimi = Arwidsson, Adolf Ivar (1791–1858). |tekijä = Tarkiainen, Kari Tarkiainen|ajankohta = 3.3.2008|viitattu = }}></ref>.
 
==Katso myös==
Rivi 30:
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | TekijäSelite=(Julkaistu Setäläalun perin Åbo Morgonbladissa 17.2., 17.3. ja 24.3.1821.) Toimittaneet E. N. Setälä & Tarkiainen, V. Tarkiainen & Laurila Vihtori Laurila | Nimike= Suomen kansalliskirjallisuus, osa VII | Sivu = 103–124 | SeliteLuku= A. I. Arwidssonin artikkeli Kansallisuudesta ja kansallishengestä. Julkaistu alun perin Åbo Morgonbladissa 17.2., 17.3. ja 24.3.1821 | Julkaisija= Otava, Helsinki | Vuosi= 1931 | Tunniste= | Tekijä=Arwidsson, A. I. }}
* {{Kirjaviite | TekijäSelite=Suomentanut Setälä,Severi Nuormaa. (Artikkeli julkaistu alun perin Åbo Morgonbladissa 13.1.1821.) Toimittaneet E. N. Setälä & Tarkiainen, V. Tarkiainen & Laurila Vihtori Laurila| Nimike= Suomen kansalliskirjallisuus, osa VII | Sivu = 92–102 | SeliteTekijä=Arwidsson, A. I. Arwidssonin artikkeli |Luku=Katsaus isänmaahamme. Suom. Severi Nuormaa. Artikkeli julkaistu alun perin Åbo Morgonbladissa 13.1.1821 | Julkaisija= Otava, Helsinki | Vuosi= 1931 | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | TekijäSelite=(Ruotsinkielinen Setälä,alkuteos vuodelta 1838.) Toimittaneet E. N. Setälä & Tarkiainen, V. Tarkiainen & Vihtori Laurila Vihtori | Nimike= Suomen kansalliskirjallisuus, osa VII | Sivu = 135–181 | SeliteTekijä= Arwidsson, A. I. Arwidssonin artikkeli| Luku=Suomi ja sen tulevaisuus. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1838 | Julkaisija= Otava, Helsinki | Vuosi= 1931 | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | TekijäSelite=Suomentanut E. N. Setälä,. (Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1841.) Toimittaneet E. N. Setälä & Tarkiainen, V. Tarkiainen & Vihtori Laurila Vihtori | Nimike= Suomen kansalliskirjallisuus, osa VII | Sivu = 135–181 | SeliteTekijä=Arwidsson, A. I. Arwidssonin artikkeli| Luku=Suomen nykyinen valtiomuoto. Suom. E.N. Setälä. Ruotsinkielinen alkuteos vuodelta 1841. | Julkaisija= Otava, Helsinki | Vuosi= 1931 | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Korhonen, Keijo | Nimike= Suomen asiain komitea. Suomen korkeimman hallinnon järjestelyt ja toteuttaminen vuosina 1811–1826 | Sivu = | Selite= | Julkaisija= Turun Sanomalehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö, | Julkaisupaikka=Turku | Vuosi= 1963 | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Tommila, Päiviö | Nimike= Suomen sanomalehdistön historia, osa I, | Sivu= 77–265 | Selite= Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859 | Julkaisija=Kustannuskiila, | Julkaisupaikka=Kuopio | Vuosi= 1988 | Tunniste= }}
 
==Aiheesta muualla==
{{Wikiaineisto|Muisto värsyt Arvidsson’ille}}
* ''Arwidsson, A. I.: [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200807111694 ''Lärobok i Finlands historia och geografi för gymnasier och skolor].''] / A. I. Arwidsson. Turku 1832. Kansalliskirjaston kokoelmien kappaleen digitoitu kopio.
* ”Arwidsson, A. I.: [http://urn.fi/URN:NBN-fi-fd2010-00000143 ''Ett ord efter stormen af A. I. Arwidsson.'']” / A. I. Arwidsson. 1838. Kansalliskirjaston kokoelmien kappaleen digitoitu kopio.
* ”Arwidsson, A. I.: [http://urn.fi/URN:NBN-fi-fd2010-00000005 ''Hamnbusiaden eller ingen herre mer: hjeltesång från tolfte århundradet, öfversatt efter en gammal handskrift af Rupert Sobelklinga]” / A. I. Arwidsson.''] Kansalliskirjaston kokoelmien kappaleen digitoitu kopio.
 
{{AAKKOSTUS:Arwidsson, Adolf Ivar}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson”