Ero sivun ”Coregonus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 20 Wikidatan sivulle d:q311392 siirrettyä kielilinkkiä
p fix
Rivi 4:
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Siika]] (''Coregonus lavaretus'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''
| alaheimo ''= [[Coregoninae]]''
| suku = '''''Coregonus'''''
| suku_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
Rivi 19:
| wikispecies = Coregonus
}}
'''''Coregonus''''' on [[lohikalat|lohikaloihin]] kuuluva siikojen [[suku (biologia)|suku]]. Suvun lajeja esiintyy laajalti halki pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien viileissä järvivesissä. Jotkin lajit elävät myös meressä ja jokisuissa ja nousevat sisävesiin kutemaan. Suomessa katsotaan yleensä tavattavan kaksi luonnonvaraista ''Coregonus''-lajia: [[siika]] (''Coregonus lavaretus'') ja [[muikku]] (''Coregonus albula''). Näiden lisäksi istutettuna esiintyy [[peledsiika]] (''Coregonus peled'').<ref name="Lehtonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hannu Lehtonen | Nimike=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan | Kappale = | Sivu = | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28134-4 }}</ref>
 
== Evoluutio ja luokittelu ==
'''''Coregonus''''' on [[lohikalat|lohikaloihin]] kuuluva siikojen [[suku (biologia)|suku]]. Suvun lajeja esiintyy laajalti halki pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien viileissä järvivesissä. Jotkin lajit elävät myös meressä ja jokisuissa ja nousevat sisävesiin kutemaan. Suomessa katsotaan yleensä tavattavan kaksi luonnonvaraista ''Coregonus''-lajia: [[siika]] (''Coregonus lavaretus'') ja [[muikku]] (''Coregonus albula''). Näiden lisäksi istutettuna esiintyy [[peledsiika]] (''Coregonus peled'').<ref name="Lehtonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hannu Lehtonen | Nimike=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan | Kappale = | Sivu = | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-28134-4 }}</ref>
 
==Evoluutio ja luokittelu==
Siikojen suvussa evoluutio on usein ollut hyvin nopeaa. Erilaisia morfologisesti, ekologisesti ja lisääntymiskäyttäytymiseltään erottuvia kantoja on kehittynyt jääkauden jälkeenkin, eri järvissä ja toisaalta saman järven sisällä. Samanlaisia muotoja on myös usein syntynyt itsenäisesti eri järvissä ([[konvergentti evoluutio]]). Tämän takia siikojen luokittelu on kauan ollut vaikeaa ja kiistanalaista. Käsitykset lajien lukumäärästä vaihtelevat suuresti. Nykykirjallisuus erottelee joskus noin 70 lajia.<ref>[http://filaman.ifm-geomar.de/NomenClature/ValidNameList.cfm?criteria=SYNONYMS.SynGenus+%3D+%27Coregonus%27++AND+SYNONYMS.SynSpecies+like+%27%25%25%27+&vtitle=Scientific+Names+where+Genus+Equals+%3Ci%3ECoregonus%3C%2Fi%3E Valid species of the genus ''Coregonus''] FishBase (viitattu 4.3.2010)</ref><ref>{{FishBaseSuku| Coregonus|15.11.2009}}</ref> Suomessa vallitsevan luokittelutavan mukaan lajeja on kuitenkin vain kymmenkunta.
 
Karkeammalla tasolla ''Coregonus''-lajit on ryhmitelty kahteen alasukuun, ''Coregonus'' ("siiat") ja ''Leucichthys'' ("muikut"). Molekyylibiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, ettei alasuku ''Leucichthys'' kuitenkaan edusta luonnollista, [[fylogeneettinen systematiikka|monofyleettistä]] ryhmää. Toisaalta nyt omaan sukuunsa ''[[Stenodus]]'' luettava [[nelma]] kuuluisi näillä perusteilla ''Coregonus''-sukuun.
 
== Uhanalaisuus ==
 
Monet suvun ns. lajeista ovat [[uhanalaisuus|uhanalaisia]] tai kuolleet [[sukupuutto]]on. Merkittäviä hävinneiden populaatioiden asuttamia alueita ovat olleet muiden muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] ja [[Kanada]]n alueiden [[Suuret järvet]] sekä [[Eurooppa|Euroopan]] [[Alpit|Alppien vuoristossa]] sijaitsevat järvet. Kaikki siikakalat ovat [[Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta|Bernin sopimuksen]] III liitteen perusteella suojeltuja.
 
== Lähteet ==
*Hamada, M., M. Himberg, R. A. Bodaly, J. D. Reist, and N. Okada. 1998. Monophyletic origin of the genera Stenodus and Coregonus, as inferred from an analysis of the insertion of SINEs (short interspersed repetitive elements). ''Arch. Hydrobiol. Spec. Issues Adv. Limnol.'' 50:383–389.
*{{kirjaviite|Tekijä=Nelson, Joseph S. |Vuosi=2006|Nimeke=Fishes of the World. 4th edition.|Julkaisija= Wiley|Sivut=201|Tunniste=ISBN 0-471-25031-7}}