Ero sivun ”Carl Friedrich Gauss” versioiden välillä

'''Johann Carl Friedrich Gauss''' [[Royal Societyn jäsen|FRS]] ({{k-de|Gauß}}, {{k-la|Carolus Fridericus Gauss}}, {{lausunta|De-carlfriedrichgauss.ogg}}; [[30. huhtikuuta]] [[1777]] [[Braunschweig]] – [[23. helmikuuta]] [[1855]] [[Göttingen]]) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivut=695–711 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Hänen työnsä koskivat muun muassa [[tilastotiede]]ttä, [[lukuteoria]]a, [[analyysi (matematiikka)|analyysi]]ä, [[differentiaaligeometria]]a, [[geodesia|maanmittausta]], [[sähköstatiikka]]a, [[tähtitiede]]ttä ja [[optiikka]]a. Gauss oli aikansa merkittävin matemaatikko<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =The Columbia Encyclopedia (6. laitos) | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Columbia University Press | www =http://www.bartleby.com/65/ga/Gauss-Ca.html }}</ref> ja on saanut lisänimen ''princeps mathematicorum'' (latinaa, {{k-fi|matemaatikkojen ruhtinas}}). Hän esitti muun muassa pienimmän neliösumman menetelmän, jolla pystytään sovittamaan jatkuvia käyriä havaintoaineistoon ja todisti [[algebran peruslause]]en ja [[aritmetiikan peruslause]]en, jonka mukaan jokainen luonnollinen luku voidaan esittää yksikäsitteisesti alkulukujen tulona. Gauss osoitti myös, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun summana. Hän julkaisi tuloksiaan niukasti. Eräs julkaisematta jäänyt tutkimus koski [[epäeuklidinen geometria|epäeuklidista geometriaa]] – hän oli tutkinut tätä geometrian aluetta jo ennen [[János Bolyai|Bolyaita]] ja [[Nikolai Lobatševski|Lobatševskiä]].

 

 

== Elämäkerta ==

[[Luokka:Royal Societyn jäsenet]]

[[Luokka:Lapsinerot]]

[[Luokka:Vuonna 1777 syntyneet]]

[[Luokka:Vuonna 1855 kuolleet]]